Historiaa ja nykyaikaa

Maisema

Lapinjärvi on ikivanhaa asutusaluetta, vanhimmat kivikauden löydöt ovat 6000 vuoden takaa. Lapinjärvestä tuli itsenäinen pitäjä vuonna 1575 kuningas Juhana III:n määräyksestä. Kuninkaan allekirjoittamasta käskystä käy ilmi, että Lapinjärven silloinen kappeli sijaitsi kaukana Pernajan ja Pyhtään pappiloista ja että "alamaiset eivät pääse osallisiksi Jumalan sanasta ja sakramenteista niin kuin pitäisi". Kunnan nimi on merkinnyt alun perin järveä, jonka ympärille asutus on syntynyt. Metsästäjäkansa, joka oleskeli ruotsinkielisen rannikon ja hämäläisten eteläisten takamaiden välisellä alueella sanottiin lappalaisiksi. Tästä Lapp-nimien syntyminen paikkakunnalla on saanut alkunsa.

Kaksi kieltä- yksi kunta

Lapinjärven seutu on aina ollut kieliraja- aluetta. Suomen itäisin ja koillisin ruotsinkielisen asutuksen raja kulkee Lapinjärven halki, ja tänä päivänäkin noin 33 % asukkaista on ruotsinkielisiä. Kaikkiaan kunnassa on nyt noin 2800 asukasta.

Luontoa ja maaseutua

Lapinjärven luonto on monipuolista. Kunnan pohjoisosassa on kumpuilevia töyrymaita. Kunnan eteläosassa on tavattoman kivisiä, mutta niin kauniita metsäalueita. Kunnan keskiosassa, Pukaron ja Lindkosken kylien alueella on valtava peltotasanko, joka muistuttaa Pohjanmaan maisemia. Tämä tasanko en entisen Litorinameren savipohjaa. Lapinjärven Kirkonkylä on tunnettu kauniista miljööstään, johon kuuluvat vanhat rakennukset, pikkuruiset tiet ja kujat. Kirkonkylässä on hyvin monipuolinen puusto, joka tarjoaa puiden harrastelijoille harvinaisiakin löytöjä.

  • Maakunta: Uudenmaan maakunta
  • Seutukunta: Loviisan seutukunta
  • Perustettu: 1575
  • Kokonaispinta-ala 339,32 km²
  • Väkiluku 2 813
  • Ikäjakauma 2014: 0–14-v. 14 %,  15–64-v. 59 % ,  yli 64-v. 27 %
  • Äidinkieli 2014: suomenkielisiä 63 %,  ruotsinkielisiä 33 %,  vironkielisiä 2 %, muut 2 %
  • Kunnallisvero: 20,50 %