Kunta on perusopetuslain 4 § mukaisesti velvollinen järjestämään sen alu¬eella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Oppilaaksiottoperiaatteet on tarpeen päivittää ajan tasalle.

Tavoitteena on tasata koulujen oppilasmääriä niin, että kouluihin saadaan muodostettua mahdollisimman tasasuuruisia opetusryhmiä, ja mahdollistaa kunnan eri alueiden oppilaille koulupaikka lähikouluista.

Oppilaaksiotto

Voimassa oleva lainsäädäntö antaa opetuksen järjestäjille mahdollisuuden itse päättää kouluverkkonsa laajuudesta ja muodosta tietyin reunaehdoin, jotka liittyvät mm. koulukuljetuksiin ja kuljetusten odotusaikoihin.

Lähikoulun osoittaminen

Perusopetuslain 6 §:n 2. momentin nojalla kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun, jossa perusopetuslain mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Perusopetuslain 6 § 1. momentti edellyttää, että opetus tulee kunnassa jär¬jestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden ope¬tuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Laki ei edellytä, että lähikouluksi olisi osoitettava maantieteellisesti lähin koulu. Myös muu asianomaisen lainkohdan asettamat edellytykset täyttävä koulu voidaan osoittaa lähikouluksi. Kunta voi myös perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa.

Sivistystoimi tiedottaa vuosittain oppivelvollisuusikään tulevien ikäluokan lasten huoltajille oppivelvollisuuden alkamisesta. Samassa yhteydessä kerrotaan lähikoulupaikoista ja kouluun ilmoittautumisesta. Oppilaan lähikoulu määräytyy voimassaolevan väestörekisteriin merkityn oppilaan asuinosoitteen perusteella.

Jos oppilas tarvitsee sellaista erityistä tukea tai erityisen tuen opetusryhmää, joka edellyttää poikkeamista lähikoulun määräämisestä asuinosoitteen perusteella, voidaan lähikoulu määrätä oppilaan tarvitseman erityisen tuen perusteella. Tämä lähikoulun osoittaminen valmistellaan moniammatillisessa yhteistyöryhmässä, asiantuntijalausuntoihin perustuen ja hyvässä yhteistyössä huoltajan kanssa. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan lähikoulun osoittamista koskevan päätöksen tuen tarpeen perusteella tekee sivistystoimenjohtaja.

Lähikoulun osoittamisessa huomioidaan päätetyt koulumatkaan liittyvät periaatteet:

Oppilaan koulumatka on mahdollisimman turvallinen ja lyhyt.

a. Oppilaat, joilla on vain yksi koulu mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päässä kotoa.

b. Oppilaiden koulumatkat ovat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

c. Oppilaan lähikouluksi ei osoiteta koulua, jonne kunnan tulee järjestää koulukuljetus, jos oppilaalle voidaan osoittaa alueen lähempänä sijaitseva koulu, johon ei synny kuljetuksen järjestämisvelvoitetta tai jonne matka on lyhyempi.

d. Mikäli lähikouluksi osoitetaan koulu, johon kunnan tulee järjestää koulukuljetus, osoitetaan kouluksi ensisijaisesti koulu, johon kuljetus voidaan järjestää mahdollisimman lyhyttä reittiä kuljettaen.

Hakumenettely toissijaiseen kouluun

Perusopetuslain 28 §:n mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan hänelle osoittamaan lähikouluun. Mikäli huoltaja ei halua lastaan kunnan osoittamaan lähikouluun, voi lapselle hakea koulupaikkaa toisesta koulusta. Kuhunkin kouluun voidaan ottaa toissijaisia hakijoita vain, mikäli koulussa on vapaita oppilaspaikkoja. Kunta voi aina päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. Mainittuihin kouluihin on ensisijaisesti oikeus päästä niillä oppilailla, joiden lähikouluksi asianomainen koulu on osoitettu. Jos koulussa on tilaa, rehtori voi ottaa oppilaan siihen kouluun, johon huoltajat ovat hakeneet paikkaa lapselleen (ns. toissijainen oppilaaksiotto). Toissijaiseen kouluun hakeutumisen kautta oppilaspaikan saaneiden oppilaiden huoltajat vastaavat itse oppilaan kuljettamisesta ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Oppilaaksiotto

Rehtori osoittaa oppilaalle koulupaikan ja tekee oppilaaksiottopäätöksen. Rehtori voi ns. toissijaisen haun kautta ottaa oppilaita mahdollisesti vapaaksi jääneille paikoille, mutta luokan koko ei saa tällöin ylittää 28 oppilasta, eikä toissijainen oppilaaksiotto saa aiheuttaa uuden opetusryhmän perustamistarvetta. Rehtorin on myös päätöstä tehdessään otettava huomioon ryhmään tulevien tehostettua ja/tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä, joka voi osaltaan vaikuttaa alentavasti tulevan opetusryhmän kokoon.

Kullakin Lapinjärvellä asuvalle oppilaalle osoitetaan lähikoulu perusopetuslain mukaisesti ja tehdään oppilaaksiottopäätös seuraavassa tärkeysjärjestyksessä:

1. Oppilaat, jotka ilmoittautuvat omaan lähikouluunsa, joka on osoitettu oppilaan väestörekisteritietoihin merkityn voimassaolevan asuinosoitteen perusteella.

2. Oppilaan oppilashuollollinen tilanne.

Oppilas, jolla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy.

a. Edellyttää aina huoltajan asiasta esittämää terveydentilaan liittävää lääkärin lausuntoa ja muussa erityisessä oppilashuollollisessa syyssä muuta erittäin painavin perustein annettua asiantuntijalausuntoa.

b. Syyn täytyy vaikuttaa suoranaisesti siihen, mikä/millainen koulu lapselle soveltuu.

c. Muu erityinen oppilashuollollinen syy on sellainen lapseen kiinteästi liittyvä seikka, joka estää tiettyyn kouluun menemisen. Tällaisesta syystä tulee esittää lääkärin- tai muun viranomaisen antama erittäin painavin perusteluin puoltama todistus.

3. Koulumatka

Oppilaaksiotto ei saa aiheuttaa uuden perusopetusryhmän muodostumista.

Oppilaan koulumatka on mahdollisimman turvallinen ja lyhyt.

a. Ensin otetaan kouluun ne oppilaat, joilla on vain yksi koulu mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päässä kotoa.

b. Sen jälkeen otetaan oppilaat kouluun siten, että oppilaiden koulumatkat ovat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

c. Oppilaaksiottopäätöstä ei tehdä kouluun, jonne kunnan tulee järjestää koulukuljetus, jos kunnan alueella sijaitsee lähempänä koulu, johon ei synny kuljetuksen järjestämisvelvoitetta tai jonne kuljetettava matka on lyhyempi.

Toissijaiseen kouluun hakeutumisen kautta oppilaspaikan saaneiden oppilaiden huoltajat vastaavat itse oppilaan kuljettamisesta ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

4. Sisaruusperiaate

Oppilaaksiotto ei saa aiheuttaa uuden perusopetusryhmän muodostumista

a. Oppilaan samassa osoitteessa asuva sisarus käy ao. koulua.

b. Edellyttää, että sisarus on jo oppilaana tässä koulussa päätöksentekohetkellä

c. Sisarusperustetta ei sovelleta, jos

i. sisarus on erityisen tuen päätöksellä sijoitettu ao. kouluun.

ii. sisarus on hakemuksesta toissijaisessa koulussa.

iii. sisarus on päätöksentekohetkellä koulun ylimmällä vuosiluokalla

Oppilaaksiottoa koskevat päätökset tehdään niiden vuosiluokkien ajaksi, joita asianomaisessa koulussa opetetaan. Mikäli Lapinjärvellä vakituisesti asuva oppilas muuttaa Lapinjärven sisällä lähemmäksi toista koulua, hänellä on oikeus jatkaa opintojaan nykyisessä koulussa niiden vuosiluokkien ajan kuin oppilaaksiottopäätös on tehty edellyttäen, että huoltaja vastaa koulukuljetuksista ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Oppilaan muuttaessa pois Lapinjärveltä kesken lukuvuoden hänellä on oikeus käydä lukuvuoden loppuun siinä koulussa, jota hän muuttohetkellä käy edellyttäen, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Muissa kunnissa asuvat oppilaat voidaan ottaa oppilaaksi toissijaisella päätöksellä, mikäli tilaa on edellyttäen, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Esiopetuksessa sovelletaan samoja oppilaaksiottoperiaatteita kuin perusopetuksessa. Otettaessa ja siirrettäessä oppilaita erityisen tuen ryhmiin sovelletaan yksilöllistä harkintaa perusopetuslain edellyttämällä tavalla oppilaan yksilöllinen tuen tarve huomioiden.