Hieno vuosi takana ja samoin edessä

Näin vuoden lopulla on hyvä tehdä pieni katsaus menneeseen vuoteen ja nostaa esille muutamia hienoja hetkiä Lapinjärven kunnan toiminnassa vuonna 2016.

Helmikuussa järjestimme avoimen karkauspäivän kosintatapahtuman. Itselleni jäi koskettavimpana hetkenä mieleen se, kun julistauduimme rakkauden kunnaksi ja pyysin kaikkia niitä nousemaan lavalle kanssani, jotka edelleen uskovat rakkauteen. Tuntui upealta nähdä lava täyttyvän ihmisistä. Välittäminen ja lähimmäisenrakkaus ovat tärkeintä pääomaa mitä meillä voi olla ja näitä onneksi kunnastamme löytyy. Lähimmäisenrakkaus on näkynyt kunnassamme vilpittömänä auttamisen haluna esimerkiksi hädän hetkellä. On kyseessä ollut sitten ilkivaltana puhkottujen junnujen jalkapallojen korvaaminen tai tulipalossa kotinsa menettäneen perheen tukeminen, on kuntalaisistamme ja yrityksistämme löytynyt puhdasta lähimmäisenrakkautta ja auttamisenhalua. Pitäkäämme tästä kiinni, koska jokainen yhteisö on vain niin vahva kuin sen heikoimmillaan oleva yksilö. Toisiamme tukemalla vahvistamme myös omaa hyvinvointiamme.

Toukokuussa Koko Kylän Työhuone sai Uusimaa-palkinnon. Tuntui hienolta, että Uudenmaan liitto kohdisti palkintonsa juuri toimintaan, jota on tehty suurella sydämellä ja vapaaehtoisvoimin. Kenties se myös entisestään vahvisti kunnan näkemystä siitä, että olemme oikealla polulla, kun olemme alkaneet mahdollistaa enemmän vapaaehtoisten ja yhdistysten toimintaa. Toisena esimerkkinä vastaavanlaisesta toiminnasta on Porlammin Pamaus -kuntosali, jossa kunta on antanut tilan, mutta yhdistys huolehtii toiminnan järjestämisestä. Toivottavasti näemmä näitä esimerkkejä vielä paljon lisää tulevaisuudessa.

Vuoden aikana on pidetty lukuisia ihmislähtöisten palveluiden työpajoja. Olemme halunneet avata toiminnan suunnittelun ja toteutuksen ihmisille. Toiset unelmatyöpajoista ovat vetäneet enemmän ja toiset vähemmän porukkaa paikalle. On hyvä muistaa, että nämä työpajat ovat vain yksi keino kehittää ihmislähtöistä kuntaa ja meidän on hyödynnettävä hyvin monenlaisia keinoja saadaksemme tietää, mitä kuntalaisemme haluavat ja tarvitsevat. Itselleni inspiraatiota antavat koululaistemme piirrokset sekä vanhusten leiketyöpajassa tehdyt kollaasit unelmien Lapinjärvestä. Työt koristavat neuvotteluhuoneeni seiniä ja muistuttavat, keitä varten me kuntana olemme olemassa ja miten meidän tulisi huomioida erilaisten ihmisten toiveet palveluistamme vauvasta vaariin. Kaikkia toiveita ei voida toteuttaa – esim. Hesburger tuskin tulee Lapinjärvelle ihan lähitulevaisuudessa, vaikka sitä koululaisten piirroksissa toivottiinkin. Toivottavasti voimme osaltamme kuitenkin tukea sen mahdollistamista, että yhden vanhuksen näkemys tulevaisuuden Lapinjärvestä toteutuu. Hän toivoi lisää, lisää ja lisää lapsia. Kun luomme turvallisen ja ihmislähtöisen ympäristön, mahdollistamme aktiivisen yhteisön toiminnan ja tuotamme laadukkaat peruspalvelut, tulee Lapinjärvelle vielä lisää, lisää ja lisää asukkaita tulevaisuudessa.

Uuden työn tiimoilta olimme mm. edustamassa Urban Millillä Espoossa toukokuussa. Uusi työ ja työn tekemisen uudet tavat -innovaatiotapahtumassa ideoitiin työpajassa Lapinjärven kirjaston yläkertaan suunnitteilla olevaa yhteisöllistä työskentelytilaa. Tämän kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja hieman eräänlaista hulluuttakin. Edelläkävijyys tarkoittaa sitä, että tarttuu sellaisiin mahdollisuuksiin, joihin vielä kaikki muut eivät usko. Esimerkiksi ihmislähtöinen kunta oli vielä vuosi sitten terminä kummajainen, nyt lueskelin mielenkiinnolla Suomen parlamentaarisen valmisteluryhmän aineistoa tulevaisuuden kunnasta ja hupsheijaa, siellähän olikin Ihmislähtöinen kunta yhtenä tulevaisuuden skenaariona. Näin tämä ajattelu alkaa pikkuhiljaa levitä ja kun olemme ensimmäisenä ihmislähtöistä kuntaa kehittämässä, velvollisuutenamme on kertoa myös muille mitä me teemme ja miten.

Ja kuten vuoden lopulla hyväksytyssä strategiassakin todetaan: kerromme avoimesti toiminnastamme – myös epäonnistumisistamme. En voi olla muuta kuin äärimmäisen onnellinen siitä, että kuntaamme on saatu luotua luottamuksen kulttuuri, joka mahdollistaa myös epäonnistumisen. Kokeilemalla kehittäminen on nykypäivää eikä sitä voi tehdä, jos ei ole lupaa tehdä myös joskus virheitä. Kunnissa suhtaudutaan virheisiin yleensä tiukasti enkä ollenkaan sano, että meidän tulisi hoitaa tehtäviämme hutiloiden tai hälläväliä-asenteella; päinvastoin. Mutta virheitä sattuu aina ja pahin vaikutus niillä on yleensä silloin kun niitä aletaan peitellä. Arvomme on rehellisyys, johon yhdistyy inhimillisyys. Kun virhe tulee, emme etsi syyllistä vaan pohdimme, miten tästä eteenpäin.

Ihmislähtöisen kunnan kehittäminen vaatii isoa palvelukulttuurin muutosta ja suuria muutoksia niin henkilöstön, johdon, luottamushenkilöiden kuin palveluidenkin käyttäjien asenteissa. On tärkeää muistaa, että olemme muutosprosessissa ja muutokset harvoin ovat helppoja vaikka niitä tehtäisiin parempaankin suuntaan. Ei meidän tarvitse hävetä sitä, että emme vielä voi jokaisella osa-alueella sanoa toimivamme ihmislähtöisesti – mehän olemme vasta muutoksessa siihen suuntaan. Myös kyseenalaistajia tarvitaan mutta toivottavasti erilaiset mielipiteet saadaan vaihdettua hyvässä hengessä. Puskista huutelu ei auta mitään, jos haluaa että asiat kehittyvät johonkin suuntaan, on otettava lapio käteen.

Kuntamme luottamushenkilöt ovat olleet vuoden aikana aktiivisesti mukana kunnan toiminnan kehittämisessä. Olen ylpeä meidän poliitikoistamme, jotka ymmärtävät oman roolinsa ja tekevät paljon työtä kuntamme eteen. Olemme saaneet virkamiehinä ja työntekijöinä toteuttaa omaa tehtäväämme kuten kuuluukin. Samoin luottamushenkilöt ovat saaneet toteuttaa omaa tehtäväänsä ja päättää kunnan tulevaisuudesta ja toimintatavoista. Niin sanottua aisan ylitse hyppimistä ei ole juuri tapahtunut. Suurimpia ylpeyden hetkiä koin kun olimme kunnanvaltuuston puheenjohtajan Christina Mickoksen kanssa Norjassa ja hän luennoi Timen kunnan henkilöstölle ihmislähtöisyydestä. Haluaisimme tai emme kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajien sekä kunnanjohtajan tehtävät ovat aina edustustehtäviä. Omalta osaltamme olemme halunneet viestiä Lapinjärvestä positiivisesti ja nostaa meidän kunnan myönteisiä asioita esille – ja näitähän muuten löytyy.

Husulanmäen maankäytön suunnittelu eteni määrätietoisesti vuoden aikana. Ohjausryhmä toimi hienosti ja saimme kaksi upeaa diplomityötä alueesta. Tammikuussa valtuusto saa päättää, kumpi suunnitelma otetaan alueen kaavoituksen pohjaksi. Perinnepuurakentaminen uudella tavalla kiinnostaa monia ja vetää toivottavasti lisää asukkaita meille.

Osaamisen ja rekrytoinnin pooli sekä työelämävalmennuskeskus Taitopaikka aloitti toimintansa Porlammilla. Upeat tilamme Taitotalossa antoivat hienot puitteet toiminnalle, mutta uuden kehittäminen ei aina ole ruusuilla tanssimista. Organisaatiorakenteet, lainsäädäntö ja muut koukerot pistivät hieman jarruja etenemisen pyöriin, mutta toiminta on saatu kuitenkin hitaasti mutta varmasti käyntiin. Opittavaa ja kehitettävää on edelleen paljon, mutta myönteisenä seikkana voi Taitopaikasta nostaa esille sen, että vuoden aikana Taitopaikka on kontaktoinut 17 työtöntä, joista 15 on löytänyt jatkopolun itselleen. Tulokset ovat siis rohkaisevia ja voimme hyvillä mielin jatkaa toiminnan kehittämistä vuonna 2017.

Vuoden lopulla tiivistyi tilanne Siviilipalveluskeskuksen tulevaisuuden ratkaisemisesta. Oli hienoa huomata, miten me työntekijät ja luottamushenkilöt yhdessä kävimme taisteluun Siviilipalveluskeskuksen säilymiseksi Lapinjärvellä. Onneksi tukea löytyi myös eduskunnasta, jossa esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtaja Ulla Onnila kävi useiden eri kansanedustajien kanssa keskusteluja tilanteesta. Tukea löytyi yli puoluerajojen. Ehkä tänä päivänä tärkeimpiä ovatkin asiat ja ihmiset, eivät poliittiset agendat. Nyt meillä on neuvottelut kesken tulevasta vuokrasopimuksesta ja edessä suuret investoinnit Siviilipalveluskeskuksen alueen kiinteistöihin. Onneksi meillä on tähän mahdollisuus ja pitkä vuokrasopimus antaa turvaa kunnalle. Nyt on lunastettava lupaukset ja mm. tehtävä investoinnit huolella ja aikataulun mukaisesti.

Ensi vuoden puolella onkin edessä kunnallisvaalit. Toivottavasti ehdokkaaksi hakeutuu mahdollisimman moni kuntalainen, joka haluaa yhdessä tehden kehittää Lapinjärvestä ihmislähtöistä kuntaa. Ei tulevaisuuden kunta ole mikään tynkä vaan tärkeä alusta yhteisön toiminnalle. SOTE-uudistus tulee, mutta ei tapa. Ihmiset eivät muuta maakuntiin vaan jäävät kuntiin. Organisaatiot eivät muuta sitä, että me edelleen täällä syömme, liikumme, nukumme, rakastamme, sairastumme, opimme, iloitsemme, synnymme ja kuolemme. Siinä on paljon tehtävää edelleen.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että vuosi 2016 on ollut Lapinjärvelle hyvä. Tulevana vuonna viemme kehittämisen käytäntöön ja kutsumme kaikki kuntalaiset mukaan ihmislähtöisen kunnan kehittämiseen.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille! Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne.

 

Tiina Heikka
Kunnanjohtaja


Lähettäjä
A Hildén