Kunnanjohtajan ajatuksia 17.04.2014

Onpa aika rientänyt. Edellisen kerran kirjoittelin kuulumisia tammikuun lopussa ja nyt ollaan jo pitkällä huhtikuussa. Paljon on tapahtunut tässä muutamassa kuukaudessa. Ensimmäisenä mieleen tulee raskas ja vaikea Porlammin yläkoulun lakkauttamispäätös. Yläkoulu loppuu tämän kevään jälkeen ja tulevasta syksystä eteenpäin Lapinjärven suomenkieliset oppilaat menevät Elimäen yläkouluun. Päätös oli raskas kaikille lapinjärveläisille, mutta uskon, että oppilaamme viihtyvät Elimäellä ja lopulta pääsemme tästäkin iskusta jaloillemme. Lukion osalta Porlammilla jatkaa opintonsa loppuun pieni noin 10 lukiolaisen ryhmä ja lukio tullaan näillä näkymin lakkauttamaan vasta ensi vuoden syksystä alkaen. Näin saadaan varmistettua, että kaikilla nykyisillä oppilailla on hyvät mahdollisuudet saada lukio päätökseen.

Onneksi kuluneeseen kevääseen kuuluu työrintamalla enemmän myönteisiä kuin kielteisiä asioita. Yrityskäynneillä olen saanut ilokseni huomata, että kunnassamme on paljon eteenpäin katsovaa ja laajentumishalukasta yritystoimintaa. Saman olivat huomanneet myös Ylen ruotsinkieliset tv-uutiset, kun viime viikolla uutisoivat, että Lapinjärven työttömyysprosentti on ollut muusta Uudestamaasta poikkeavasti laskeva ja yksi syy siihen on kuntamme vahva yritystoiminta. Itse olen vieraillut nyt seitsemässä paikallisessa yrityksessä ja aion edelleen jatkaa yrityskäyntejä kevään aikana.

Kunnanjohtajan kyläkierros tuli viime viikolla päätökseensä. Kiersin 7 eri kyläillassa, joissa oli jokaisessa paikalla noin 15-30 kuntalaista. Eniten osallistujia oli Harsböle-Labbyn illassa, vaikka asukasmäärä on pienimmistä päästä. Illat olivat kunnanjohtajalle opettavaisia, mutta myös mukavia tutustumistilaisuuksia kyliin ja ihmisiin. On todettava, että kylissämme asuu aktiivisia ja huumorintajuisia ihmisiä – kerta kaikkiaan mahtavaa porukkaa.

Kyläilloissa keskusteltiin eniten kuntaliitoksista, kouluasioista, kunnan taloudesta, investoinneista, tiestön kunnosta, kunnan markkinoinnista ja kylien tapahtumista. Hienoinen yllätys oli havaita se, miten paljon kylissä tapahtuu asioita ja voinen jopa todeta ”kunnasta huolimatta”. Kimonkylä, Lindkoski, Heikinkylä ja Harsböle-Labby ovat hyviä esimerkkejä siitä, että vaikka kylissä ei enää kunnallisia palveluja olekaan, ovat kylät erittäin elinvoimaisia edelleen. Lopulta kuitenkin ihmiset tekevät kylän ja tuovat toiminnan yhteisöön.

Ymmärrettävästi kyläillassa nousi eniten esille tiestön kunnossapito. Kun palveluiden perässä on ajettava, olisi kohtuullista, että tiet olisivat edes kohtuullisessa kunnossa. Monet tiet ovat Ely-keskuksen hallinnoimia, joten kunnanhallitus päätti lähettää kirjallisen kysymyksen Ely-keskukselle siitä, miten päivittäinen liikennöinti ja turvallisuus turvataan alueen teillä. Toivottavasti ratkaisuksi löytyisi muutakin kuin nopeusrajoitusten alentaminen, mikä Elyssä päätettiin viime viikolla Loviisantien osalta.

Kevään aikana kunta on neuvotellut Loviisan kanssa kunnan vanhuspalveluiden siirrosta yhteistoiminta-alueelle, missä kunnan muut sosiaali- ja terveyspalvelut jo hoidetaan. Ajatuksena on, että vanhukset edelleen hoidetaan pääsääntöisesti Lapinjärvellä, mutta henkilöstö siirtyy Loviisan palvelukseen ja käyttöön otetaan mm. Loviisassa käytössä olevat sähköiset järjestelmät. Pienen kunnan on haastava järjestää toimivia vanhuspalveluita, kun sijaisten saatavuus on haastavaa, resurssit ovat pienet ja teknisen kehityksen ajantasalle saattaminen maksaisi maltaita. Siirto olisi ihan järkevää, on vain varmistettava se, että palvelut eivät heikkene asiakkaiden näkökulmasta. Siirron osalta valtuusto tekee ratkaisunsa kesäkuussa.

Kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanne on aika sekavassa tilanteessa. Eräänä sunnuntaina tuotiin näyttävästi esille uusi viiteen erityisvastuualueeseen pohjautuva sote-rakenneuudistus. Kovasti vakuuteltiin, että lähipalvelut tullaan turvaamaan, mutta ei kerrottu mitä se käytännössä tarkoittaa. Kustannusten jako pohjautuu kertoimiin, joita ei ole tarkemmin määritelty. Koelaskelmiakaan mallista ei ole tehty, joten Itä-Uudenmaan kuntajohtajat tilasivat talousasiantuntijalta teoreettiset laskelmat. Hämmennys oli melkoinen, kun katselimme laskelmien tuloksia. Itä-Uudenmaan kunnat joutuisivat maksamaan jopa 9-15 miljoonaa euroa nykyistä enemmän sote-menoista, Lapinjärvi kenties jopa 700 000 euroa. Sen sijaan suuret keskuskaupungit voittaisivat, esimerkiksi Helsinki jopa yli 130 miljoonaa euroa. En usko, että tällaisella kustannusrakenteella voidaan turvata nykyiset palvelut haja-asutusalueella. Mallissa on suurimpana ongelmana se, että se rankaisee niitä kuntia, jotka ovat tuottaneet sote-palvelut edullisesti ja palkitsee raskaan kustannusrakenteen kunnat. Näin ei ainakaan kannusteta toiminnan tehostamiseen tai ennaltaehkäisevän toiminnan kasvattamiseen. Kunnan rooli on uudessa erva-alueisiin perustuvassa mallissa myös vielä epäselvä. Pahimmassa tapauksessa kunnat ovat palvelun tuottajan ja maksajan roolissa, mutta valta karkaa kuntayhtymiin. Sekään ei tue pienten kuntien toimintaedellytyksiä.

Lapinjärvi on mukana kahdessa yhdistymisselvityksessä ja sote-uudistus on asettanut yhdistymisselvityksetkin uuteen valoon. Itä-Uudellamaalla kuntajohtajat ovat päättäneet ehdottaa, että selvityksen aikataulua hieman pidennetään, jotta nähdään mihin suuntaan sote-asiat kehittyvät. Katsotaan mitä tuleman pitää. Pienten kuntien ahdinkoa lisätään mm. valtionosuusuudistuksella, jossa Lapinjärvi häviäisi noin 400 000 euroa. Tiukassa tilanteessa siis ollaan.

Lapinjärvellä on päätetty lähteä kehittämään palvelutuotantoa ja palveluverkkoa tänä vuonna laadittavan palvelutuotanto- ja palveluverkkosuunnitelman kautta. Ensin laaditaan palvelutuotantosuunnitelma, jossa päätetään mitä palveluita kunnassa jatkossa on ja miten ne tuotetaan. Vuoteen 2020 tähtäävä suunnitelma on tarkoitus hyväksyä valtuustossa kesäkuussa. Syksyllä päätetään palveluverkosta eli siitä, missä alueilla ja kiinteistöissä palveluita tuotetaan.

Palvelutuotantosuunnitelman laatimista on käsitelty jo valtuuston iltakoulussa, kehittämisjaostossa ja kunnanhallituksessa. Seuraava vaihe ovat toimialakohtaiset iltakoulut ja sen jälkeen on vuorossa valtuuston alustava käsittely. Kuntalaisten ja asiakkaiden mielipiteitä palveluista kysytään toukokuussa.

Palvelutuotantosuunnitelmassa määritellään myös palveluiden laatutekijöitä. Aloitimme laatutyön vetämissäni henkilöstön laatuiltapäivissä. Kuudessa eri iltapäivässä määritimme kunnan palveluiden laatunäkemystä. Oli hienoa tavata lähes koko kunnan henkilöstö näissä iltapäivissä ja huomata, miten laadukasta työtä meillä kunnassa tehdään.

Kunnassamme on paljon hyviä asioita, joita toivon mukaan saamme nostettua aikaisempaa paremmin esille. Lapinjärvellä on ihmisen hyvä olla – vauvasta vaariin.

Edellisen lisäksi kevääseen on mahtunut vaikka minkälaista työjuttua yhdistystapaamisista kunnan kotisivujen uudistamiseen. Yksityiselämän puolella myllerrys on ollut vähintäänkin yhtä suurta kuin kuntapuolella. Suurin yllätys oli pitkään odotettu vauvauutinen, joka todella yllätti itseni, mieheni ja monen muunkin. En haluaisi jäädä heti äitiyslomalle uudesta kunnanjohtajan paikasta, mutta tiettyjä asioita elämässä ei voi aikatauluttaa – ja hyvä niin. Toivottavasti raskausaika menee hyvin ja uusi lapinjärveläinen saadaan maailmaan elo-syyskuussa. Omalta osaltani voin siis ainakin sanoa yrittäväni kaikkeni, että kunnan väkiluku saataisiin nousuun.

Hyvää kevään jatkoa kaikille!

Tiina Heikka

Kunnanjohtaja


Lähettäjä
eMedia