Porlammin Osuusmeijeri

Lapinjärven Porlammin kylässä sijaitseva Porlammin Osuusmeijeri on ainoa Etelä-suomessa toimiva juustola, maidontuottajien omistama itsenäinen osuuskunta. Pitkät perinteet omaava osuuskunta on perustettu jo vuonna 1920. Yrityksen päätuotteet ovat emmentaljuusto jota on valmistettu meijerin perustamisesta lähtien, sekä juustoraasteet, juustosiivut ja sulatejuustot.

Porlammin mustaleimainen emmentaljuusto on tunnettu ympäri suomea ja sitä viedään myös ulkomaille.

Kunnia meijeritoiminnan aloittamisesta Porlammilla lankeaa kartanon sveitsiläiselle vuokraajalle Gotfrid Gernerille. Porlammin kartanon meijeri toimi kaikkiaan lähes 65 vuotta vuoteen 1946 saakka, jolloin se liittyi Porlammin Osuusmeijerin jäseneksi. Porlammin ensimmäinen yhtiömeijeri perustettiin vuonna 1894. Pian sen jälkeen perustettiin Tyyskänmäellä meijeri ja myöhemmin yhtiömeijeri nykyisen Osuusmeijerin paikalle.

Porlammin Osuusmeijerin perustamisesta keskusteltiin ensimmäistä kertaa voimakkaasti vuonna 1913. Koska osuusmeijeriajatus ei saanut tarpeeksi kannatusta, päättivät asiasta keskustelleet Kaarlo Vuorenalho, Ilmari Myyrä ja Kalle Vähämartti perustaa yhtiömeijerin. Suurin osa heidän sopimuksistaan oli suusanallisia, sillä silloin luotettiin miehen sanaan. Kolmen miehen perustama yhtiömeijeri osti tontin kylän yhteismaalta, johon rakennettiin juustokellari ja meijerirakennus.

Viisi vuotta yhtiömeijerin perustamisen jälkeen puhuttiin taas osuusmeijerin perustamisesta. Metsätalouden noustessa kansantalouden suurtekijäksi ja maatalouden hankkeiden keskeiseksi rahoituslähteeksi, meijereiden perustaminen oli tarpeellista. Osuusmeijerin perustava kokous pidettiin 20.1.1920, aikana jolloin kansallissodan vaikeimmat haavat olivat juuri arpeutuneet ja uusi kehityksen aika päässyt hyvään alkuun. Sodanjälkeisessä rahanpuutteessa pidettiin luonnollisena, että meijereiden keskusliike Valio auttoi etumaksuillaan vaikeuksiin joutuneita meijereitä.

Valion mahdollisuuden olivat nekin tietysti rajalliset, ja niin käytiin ankariin meijereihin kohdistuneisiin karsintoihin. Porlammille etumaksua ei annettu ja Osuusmeijeriä uhkasi lopettaminen. Porlammilla, sen ainutta teollisuuslaitosta, meijerin lopettamista, ei voitu hyväksyä. Paikkakunnalle perustettiin sitkeiden neuvotteluiden jälkeen oma vientiliike.

1950-luvulla alkanut suuri maatalouden murrosvaihe alkoi ja koitui kohtaloksi monelle pienelle meijerille. Ratinalisointivaade, kohonnut kustannustaso ja Uudellamaalla pääkaupunkiseudun maitohuollon turvaaminen nostattivat käymistilan, joka oli hukuttaa myös Porlammin Osuusmeijerin.

Kolmas suuri murrosvaihe johtui Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin.

Liittymisen myötä rajat aukenivat halvalle ulkomaiselle juuston tuonnille, ja miltei kaikki pienet juustomeijerit joutuivat kannattavuuden heikentyessä lopettamaan toimintansa. Myös tämä kolmas vaihe oli Porlammin Osuusmeijerille hyvin raskasta aikaa.

Porlammin Osuusmeijeri on nyt ja tulevaisuudessa osoitus suomalaisen talonpojan yrittämishalusta ja vapaudenkaipuusta. Meijeri on selvinnyt murrosvaiheista voittajana.


Lähettäjä
eMedia