Kv 17.12.2003/liite 58 §
LAPINJÄRVEN KUNTA   
YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET         
1 LUKU 
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Tavoite
Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen eh-käistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain 1 luvussa on esitetty.
2 § Määräysten antaminen ja valvonta
Lapinjärven kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuoje-lulain 19 §:n perusteella.
Määräysten noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 §:n mukaisesti kunnan ympä-ristönsuojeluviranomainen, jona Lapinjärven kunnassa toimii ympäristölautakunta.
Ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle.

3 § Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin
Ympäristönsuojelulaissa ja –asetuksessa olevien tai niiden nojalla annettujen määräysten lisäksi on Lapinjärven kunnassa noudatettava näitä paikallisiin olosuhteisiin perustuvia ympäristönsuojelumääräyksiä.  Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kun-nallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia mää-räyksiä ovat mm. rakennusjärjestys, jätehuoltomääräykset sekä eräiltä osin kaavamäärä-ykset. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa säännöstössä, tulee ym-päristönsuojelumääräystä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parem-paan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon.
Nämä määräykset ovat voimassa koko Lapinjärven kunnan alueella, jollei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä.
Ympäristönsuojelumääräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvan-varaista, koeluontoista tai poikkeuksellista tilannetta koskevaa toimintaa taikka ilmoitus-velvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koske-vat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella annetta-vassa päätöksessä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien toimintaa. (Ym-päristönsuojelulaki 19§)
Kunnan viranomaisen tulee lupa-asiaa ratkaistaessa ja viranomaispäätöstä tehdessään ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään.


4 §  Erityisalueet
Erityisalueet, joilla pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttävät tarkennettuja  määräyksiä, ovat seuraavat:
- Taajaan rakennetut alueet, joilla tarkoitetaan asemakaava-alueita
- Pohjavesialueet, joilla tarkoitetaan tärkeitä tai yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön so-veltuvia pohjavesialueita (I ja II luokan alueet) sekä näihin rinnastettavissa olevia muita pohjavedenmuodostumisalueita (III luokan alueet) (Liite 1)
- Ranta-alueet, joilla tarkoitetaan rantavyöhykettä, joka ulottuu keskimäärin 100 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.


2 LUKU 
JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN
5 § Jätevesien käsittely
Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käy-tössä ja kunnossapidossa on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 103 §:ssä sekä ym-päristöministeriön ympäristönsuojelulain 18 §:n nojalla antamassa asetuksessa sääde-tään, noudatettava näitä määräyksiä.

6 § Kiinteistöjen liittyminen viemäriverkostoon
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tulee kiinteistön vesihuoltolain 10 §:n mukaan liittyä viemäriverkostoon. (Vesihuoltolaki 10 §) Ympäristönsuojeluviranomainen voi vesihuolto-lain 11 §:n  perusteella myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta kuultuaan kiinteis-tön omistajaa, kunnan terveydensuojeluviranomaista, alueellista ympäristökeskusta sekä vesihuoltolaitosta. (Vesihuoltolaki 10 ja 11§)

7 § Viemäriin johdettavaa jätevettä koskevat määräykset
Jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyä tai rasvoja taikka viemärin tai puhdistamon toimintaa haittaa-via kiinteitä jätteitä.
Jätemyllyn asettaminen viemäriverkostoon liitetyn kiinteistön viemärilaitteisiin ja jauhetun eloperäisen jätteen tai muun kuin viemäröitäväksi tarkoitetun jätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty.
Vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon ei saa laskea salaoja-tai sadevesiä
Vesiin tai viemäriin ei saa johtaa ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n liitteessä 1 mainittuja aineita ilman ympäristölupaa.  Vesiin ei saa päästää liitteessä 2 mainittuja aineita ilman ympäristölupaa , jollei ole ilmeistä, ettei niiden päästämisestä voi aiheutua vesistön pi-laantumista. (Ympäristönsuojelulaki 29 §, ympäristönsuojeluasetus 3 § ) ( Liite 2)

8 § Jätevesien esikäsittely
Öljyjä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemä-riin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa. Uudet erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla.

9 § Suunnitelma kiinteistöjen  jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella
Jos jätevesijärjestelmä on rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö-ja rakennuslain (139/1999)nojalla tehtä-vään rakennus-tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoituk-seen.  Suunitelman tulee täyttää asetuksen 542/2003 liitteen 1 kohdassa 2A esitetyt ylei-set vaatimukset ja kohdassa 2C esitetyt mitoitusvaatimukset. 
Jäteveden imeytysjärjestelmää suunniteltaessa tulee kiinteistön haltijan varmistua asian-mukaisen maaperäselvityksen ja pohjaveden korkeusmittauksen avulla siitä, että maaperä on laadultaan imeytykseen sopiva. Tehdyt selvitykset tulee liittää jäteveden käsittely- ja johtamissuunnitelmaan.
Pohjavesialueilla jätevesien imeyttäminen on kielletty.

10 § Kiinteistökohtaiset jätevesien puhdistusmenetelmät
Jätevedet tulee johtaa kolmiosaisen saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn eli maa-suodattimeen tai muuhun vastaavaan pienpuhdistamoon. Mikäli maasuodattimeen tai puhdistamoon johdetaan myös käymäläjätevesiä tai eroteltua virtsaa, on huolehdittava riittävästä fosforinpoistosta.  Mikäli jätevesien joukossa ei ole käymäläjätevettä, voi saos-tuskaivo olla kaksiosainen. Ympäristönsuojeluviranomaisen määräyksestä myös muu kä-sittely voi poikkeustapauksessa olla mahdollista (erillisviemäröinti tai kaikkien jätevesien umpisäiliöön johtaminen). Tarkempia ohjeita saa ympäristönsuojelutoimistosta.
 
11 § Kotieläinrakennusten jätevesien käsittely
Kotieläinrakennusten jätevesi tulee mieluiten käsitellä yhdessä talouden jätevesien kanssa.

12 § Jäteveden käsittelyjärjestelmien huolto ja kunnossapito
Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteet ovat kaikissa olo-suhteissa toimintakunnossa ja että puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia.
Kiinteistön haltijan tulee osoittaa ja tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla.
Saostuskaivot, umpisäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen, viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan.
Kiinteistön haltijan tulee säilyttää tositteet joista ilmenevät puhdistuslaitteiden tarkastukset, huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenottojen tutkimustulokset. Tiedot tulee pyydettäessä antaa kunnan ympäristön- tai terveydensuojeluviranomaiselle.

13 § Kompostikäymälät
Kompostikäymälä on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisella alueella suositel-tavin käymälämuoto. Käymäläjätteen kompostointiin liittyvät määräykset 16 §:ssä.

14  § Yritysten ja teollisuuden jätevedet
Mikäli yritys- tai teollisuuskäytössä olevalla kiinteistöllä muodostuvat jätevedet ovat mää-rältään ja koostumukseltaan rinnastettavissa tavanomaiselta asuinkiinteistöltä muodostu-viin jätevesiin eikä niiden johtaminen edellytä ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan ympä-ristölupaa, tulee niiden noudattaa asuinkiinteistöille tarkoitettuja ohjeita jätevesien käsittelyssä.


15 § Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden, sekä mattojen, teks-tiilien ja muiden vastaavien pesun rajoitukset
Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla sekä sellaisilla ranta-alueilla, joista pesuvedet joutuvat suoraan vesistöön. Muutoin pesu (muilla kuin liuotinaineilla) on sallittua, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriin tai käsitellä siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille tai ym-päristölle.
Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä on sallittua ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta hyväksyttyyn jätevesienkäsitte-lyjärjestelmään.
Suositus:
Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu tulee järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön.


3 LUKU  
JÄTTEIDEN KÄSITTELY
16 § Jätteiden käsittely kiinteistöllä
Kiinteistöjen jätehuolto, jätteiden keräily- ja välivarastointipaikat sekä jätteiden käsittely-paikat tulee toteuttaa ja varustaa siten, että jätehuollosta ja jätteiden käsittelystä ei aiheu-du ympäristön, maaperän tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jätteiden keräily-, väliva-rastointipaikat ja –säiliöt sekä jätteiden kompostointi kiinteistöllä tulee toteuttaa siten, että estetään haittaeläimien pääsy astioihin.
Ympäristölle vaaralliset jätteet kuten nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava ja säily-tettävä siten, että niiden pääsy maaperään tai ympäristöön on estetty.
Jätteet, jotka voivat aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viipymättä asianmukaiseen käsittelyyn.
Muun kun puutarhajätteen hautaaminen maahan on kielletty. Eläinjätteen hautaamisesta säädetään erikseen. 
Käymäläjäte tulee kerätä, varastoida ja kompostoida asianmukaisessa astiassa. Esikäsittelemättömän käymäläjätteen maahan hautaaminen on kielletty.
Kompostia tai kompostoria ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa eikä tulvanalai-selle alueelle. Kompostin sijoittamisesta ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta rasitusta.
Kiinteistön jätehuoltoa koskevat muut määräykset annetaan kunnan jätehuoltomääräyksissä.

4 LUKU 
ILMAPÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN
17 § Puutarha- ja muiden jätteiden polttaminen
Kiinteistön lämmitysjärjestelmässä tai muussa tulipesässä saa polttaa muun kiinteän polttoaineen joukossa ainoastaan paine- ja pintakäsittelemätöntä puujätettä sekä vähäi-sessä määrin paperi- ja pahvijätettä.
Sellaisten aineiden polttaminen on kielletty, joiden palaessa savukaasujen joukossa ym-päristöön pääsee siinä määrin nokea ja hajuja taikka ympäristölle tai terveydelle vaaralli-sia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Tällaisia aineita ovat mm. paine- ja pintakäsitelty puutavara, muovit ja muovipinnoitettu materiaali sekä muu huonosti palava materiaali.
Taajaan rakennetulla alueella risujen ja muiden puutarhanhoidossa syntyvien jätteiden polttamista ulkona avotulessa tulee välttää.  Mikäli puutarhajätteitä aiotaan polttaa taajaan rakennetulla alueella, on polttamisesta etukäteen ilmoitettava ympäristönsuojelusihteerille sekä pelastuslaitokselle.  Polttamisesta ei saa aiheutua savuhaittoja
Taajaan rakennetun alueen ulkopuolella saa ulkona avotulessa polttaa paine- ja pintakä-sittelemätöntä puutavaraa sekä puutarhan ja puistojen hoidossa ja maa- ja metsätalou-dessa syntyviä myrkyttömiä ja poltettavaksi kelpaavia jätteitä kuten hakkuutähteitä, risuja, oksia ja olkia. Myös maa- ja metsätalouteen liittyvä tarpeellinen kulotus on sallittua. Mui-den jätteiden avopolttaminen on kielletty.
Jätteiden polttamisesta avotulessa sekä kulottamisesta on aina tehtävä ilmoitus pelastus-laitokselle.


5 LUKU
KUNNOSSAPITOTÖISTÄ AIHEUTUVA YMPÄRISTÖN PILAANTUMISEN TORJUMINEN
18 § Kiinteistöjen kunnossapitotyöt
Hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinhöyryt tai muut vastaavat päästöt eivät aiheuta haittaa tai vaaraa kiinteistön asukkaille, naapureille tai ympäristölle.
Melua tai tärinää aiheuttavissa kunnostustöissä on lisäksi huomioitava mitä luvussa 6 määrätään.

19 § Kulkuväylien kunnossapitotyöt
Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapitotyön aiheuttama pölyäminen tulee mahdolli-suuksien mukaan estää varustamalla harjayksikkö kastelulaitteella ja roskien keruulait-teella.
Tiesuolan käytön yhteydessä tulee erityistä huomiota kiinnittää pohjaveden suojeluun.  Tarpeetonta suolausta on vältettävä.


6 LUKU  
MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄRINÄN TORJUMISEKSI
20 § Meluilmoitusmenettely ja siitä poikkeaminen
Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapah-tumasta tulee tehdä meluilmoitus ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaan kunnan ympäris-tönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.
Meluilmoitusta ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa:
1) Äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden tilapäinen käyttö ulkotiloissa taajaan raken-netulla alueella sijaitsevalla torilla, urheilukentällä, uimalassa tai muulla yleisökäyttöön tar-koitetussa tai soveltuvassa paikassa ko. paikan toimintaan liittyvien tapahtumien yhtey-dessä klo 7.00 - 22.00.
Tapahtumien järjestäjän on huolehdittava siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja ää-nenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän ja, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity (liite 3). Tilaisuuden, tapahtuman tai toimenpiteen järjestäjän on tar-vittaessa annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot äänenvahvistinlaittei-den teknisistä ominaisuuksista, niiden sijoittamisesta alueelle ja muista valvonnan kan-nalta tarpeellisista ominaisuuksista.
2) Liikkuvaan ajoneuvoon tai muuhun kulkuvälineeseen asennettujen sekä kannettavien äänentoistolaitteiden käyttäminen ulkosalla mainostarkoituksessa päiväsaikaan klo 8.00 – 20.00 välisenä aikana korkeintaan 4 tuntia päivässä samalla alueella.
3) Rakennus- ja purkutyöt suoritettuna siten, että meluisimmat työvaiheet suoritetaan arki-sin maanantaista perjantaihin päiväsaikaan klo 7.00 - 20.00 ja erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi.
4) Yksityishenkilön talouteen liittyvä rakennus- ja purkutyö (esim. ns. hartiapankkiraken-taminen), joka tapahtuu klo 7.00 - 22.00.
5) Tavanomainen ja lyhytkestoinen ulkoilmatapahtuma, joka tapahtuu ma - pe klo 7.00 – 20.00 tai viikonloppuina tai pyhinä 8.00 – 20.00. Tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi markkinatilaisuudet, puhe-, laulu-, tanssi-, esitys- tai urheilutilaisuudet, kun eivät ole suur-tilaisuuksia.
Mikäli toimenpiteestä tai tapahtumasta aiheutuu merkittävää meluhaittaa asuntoihin, tulee toiminnanharjoittajan tai tapahtuman järjestäjän tiedottaa tapahtumasta, sen luonteesta ja kestosta lähiasutukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen voi kuitenkin velvoittaa teke-mään ilmoituksen tilapäisistä tapahtumista ja töistä, jos ne aiheuttavat erityisen häiritse-vää melua lähialueelle.
Räjäytystyöstä, kiven murskauksesta, lyöntipaalutuksesta ja moottoriurheilukilpailuista tai muusta vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä tulee aina tehdä ym-päristösuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mi-käli toiminnalla ei ole ympäristölupaa.


21 § Muut melua koskevat määräykset
Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden jatkuva häiritsevä käyttö on yleisellä paikalla kielletty.
Taajaan rakennetulla alueella häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyt-täminen kuten esimerkiksi lehtipuhaltimen, sirkkelin, kulmahiomakoneen tai moottorisahan käyttäminen sekä .häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen suorittaminen on kielletty yöaikaan klo 22.00-7.00 ja sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10.00 saakka.
Muina aikoina toimittaessa on koneiden ja laitteiden käyttö ja toimintojen suorittaminen toteutettava siten, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjear-vot eivät ylity (liite 3). 
Edellä olevasta yöaikaa koskevasta kiellosta huolimatta on maa-ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätön tilapäinen ja lyhytaikainen häiritsevää melua aiheutta-vaa toimintaa kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, heinän/viljankuivurin tai sadetuslaitteen käyttö sallittu.
Lumenauraus voidaan suorittaa kaikkina vuorokauden aikoina.


7 LUKU  
TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN JA NIISTÄ AIHEUTUVIEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN
22 § Polttoaineiden ja muiden kemikaalien säilyttäminen sekä säiliöiden sijoitus
Terveydelle tai ympäristölle vaaralliset tai palo- ja räjähdysvaaralliset polttoaineet ja muut kemikaalit on säilytettävä niitä koskevien käyttöturvallisuustiedotteiden mukaisesti sekä muulla tavoin siten, että niiden pääsy maaperään, pohjavesiin, vesistöihin ja muualle ym-päristöön on estetty. Säiliöiden tai astioiden päällä on luettava mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi on luvan- tai ilmoi-tuksenvaraista.
Pohjavesi- ja ranta-alueella yllä tarkoitetut polttoaineet ja kemikaalit on säilytettävä maan-päällisissä kaksoisvaipallisissa ylitäytön estimin varustetuissa säiliöissä, tai siten, että säi-liöt sijoitetaan katoksellisiin ja tiiviisiin suoja-altaisiin, joiden tilavuuden on oltava vähintään 100 % niihin sijoitettavien säiliöiden yhteistilavuudesta. Tämä koskee myös väliaikaisia, esim. työmaiden säiliöitä.  Säiliöt tulee riittävästi suojata mahdolliselta ilkivallalta.
Sisätiloissa yllä tarkoitetut polttoaineet ja muut kemikaalit tulee säilyttää tiivislattiaisessa, kynnyksin tai lattiakaadoin varustetussa viemäröimättömässä tilassa siten, että vuototi-lanteessa polttoaineen tai kemikaalin pääsy viemäriin tai maaperään on estetty. Kaikki uudet tai uusittavat polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on sijoitettava maan päälle, huonetilaan tai suojakammioon

 
23 § Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden tarkastukset
Pohjavesialueella sijaitsevat vanhat maanalaiset polttoaine- ja kemikaalisäiliöt tulee kiin-teistön haltijan tai omistajan toimesta tarkastuttaa säännöllisesti valtuutetulla tarkastajalla annettujen säädösten mukaisesti (Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 344/83).
Pohjavesialueilla sijaitsevat maanpäälliset polttoaine- ja kemikaalisäiliöt sekä muilla alu-eilla sijaitsevat maanalaiset ja maanpäälliset säiliöt tulee kiinteistön haltijan tai omistajan toimesta tarkastuttaa valtuutetulla tarkastajalla vähintään kerran kymmenessä vuodessa.
Tarkastuspöytäkirjan jäljennös on viipymättä toimitettava kunnan pelastus- ja ympäristön-suojeluviranomaisille tiedoksi.

 
24 § Maanalaisen säiliön käytöstä poistaminen
Kiinteistön haltija tai omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistöllä sijaitsevat maanalaiset polttoaine- ja kemikaalisäiliöt poistetaan kiinteistöltä, kun niitä ei enää käyte-tä. Samalla tulee säiliöt puhdistaa asianmukaisesti ja mahdolliset vuodot tarkastaa ja saastunut maa poistaa tai käsitellä siten, kuin ympäristönsuojeluviranomainen määrää. Mahdollisista vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa kunnan pelastus- ja ympäristönsuojelu-viranomaisille.
 
Polttoaine- tai kemikaalisäiliön sijaitessa sellaisessa paikassa, että sitä on teknisesti hyvin vaikea poistaa, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen säiliön poistamisesta. Saastuneen maan poistamiseen ja käsittelyyn on oltava alueellisen ympä-ristökeskuksen lupa (ympäristönsuojelulaki 78 §)

25 § Tiedot polttoaine- ja kemikaalisäiliöistä ja polttoaine- ja kemikaalionnettomuuksista
Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän tai toiminnan harjoittajan on annettava kunnan valvontaviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistöllä sijaitsevista säiliöistä, niiden kunnosta, tarkastuksista ja suoritetuista huoltotoimenpiteistä sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja käyttöönotosta sekä vanhojen säiliöiden poistosta.
Polttoaine- ja kemikaalionnettomuuksista on aina välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle.

26 § Polttonesteiden jakelu
Pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevissa jakelupisteissä, joiden säiliöiden yhteistilavuus on 3-10 m3, on jakelualue vähintään 3 m etäisyydellä jakelulaitteista rakennettava tiiviiksi ja päällystettävä. Lisäksi on vuodot jakelulaitteiden korokkeiden alta estettävä. Mahdollisen polttonestevuodon pääsy maaperään on estettävä reunuksilla tai vastaavilla järjestelyillä. Jakelualueelle kertyvät pintavedet on johdettava öljynerottimen kautta.
Jakelualueella tulee olla imeytysainetta ja muuta kalustoa vuotojen leviämisen estämistä ja keräämistä varten.

 
27 § Tilapäinen asfalttiasema ja murskauslaitos
Tilapäisen asfalttiaseman tai murskaamon, jonka toiminta-aika on vuodessa enintään 49 päivää sijoittamisen edellytyksenä on, että
- laitos on toiminnassa vain arkisin klo 7.00 - 22.00 ja muuna aikana laitoksen alu-eella ei ole toimintaa.
- toiminnan melupäästöt eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melun ohjearvoja (liite 3).
- toiminnan päästöt ilmaan eivät ylitä valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 an-nettuja ilmanlaadun ohjearvoja.
- toiminnassa tarvittavien polttoaineiden ja muiden ympäristölle vaarallisten aineiden varastointi ja käsittely sekä toiminnasta mahdollisesti muodostuvien jätteiden va-rastointi ja mahdollisten lietteiden käsittely järjestetään siten, että niin joutuminen maaperään tai muuten ympäristöön on estetty.
Tilapäistä asfalttiasemaa ei saa perustaa pohjavesialueelle. 
Tilapäisen asfalttiaseman tai murskaamon toiminnan käynnistymisestä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 päivää ennen toiminnan käynnis-tymistä. Ilmoituksesta on käytävä ilmi toiminnan sijoituspaikka, toiminta-aika sekä toiminnanharjoittaja ja yhteyshenkilö. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa antaa toiminnalle tarpeellisia tarkempia määräyksiä. 
Toiminnan päättymisestä on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomai-selle mahdollisen lopputarkastuksen suorittamista varten.
Mikäli tilapäinen asfalttiasema tai murskaamo sijaitsee siten, että siitä voi aiheutua tervey-dellistä haittaa, tulee siitä tehdä terveydensuojalain 13 §:n mukainen ilmoitus terveysviranomaisille.


8 LUKU
MÄÄRÄYKSET KARJANLANNAN KÄSITTELYSTÄ

28 §  Lannan varastointi ja levitys
Taajaan rakennetulla alueella lannan varastointitilat on suojattava sateelta ja lumelta.
Lantapatteria ei saa sijoittaa 100 metriä lähemmäs asuinrakennusta
Lannan levitys lähempänä kuin 20 metriä käytössä olevasta talousvesikaivosta on kiellet-ty, suositus 30-100 metriä.  Suojavyöhykkeitä määriteltäessä talousvesikaivojen ympärillä tulee ensisijaisesti huomioida kaltevuusolosuhteet ja maalaji.  Pellon haltijan tulee selvit-tää minkälaisia kaivoja pellon läheisyydessä on.
Lannan varastoinnista lantalassa ja pattereissa sekä lannan levityksestä säädetään yllä olevien määräysten lisäksi ns nitraattiasetuksessa( Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesien pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Nitraattiasetus kos-kee myös niitä tiloja, jotka eivät ole sitoutuneet perusympäristötukeen.

 
9 LUKU 
VALVONTA JA TARKKAILU
29 § Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja
Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään.

30 § Tiedot mineraaliperäisten jätteiden käytöstä maaperän täyttöihin
Mineraaliperäisten jätteiden (betoni ja tiili) käytöstä maaperän täyttöihin tulee tehdä ilmoi-tus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristöluvan tarpeen selvittämiseksi vä-hintään kuukautta ennen suunniteltua toimenpidettä. Ilmoituksessa tulee esittää käytettä-vän mineraaliperäisen jätteen määrä, sen sijoituspaikka ja jätteen alkuperä.


31 § Tiedot vesistön ruoppauksesta
Koneellisesti suoritettavasta vesistön ruoppauksesta ja ruoppausmassojen läjityksestä on vähintään kuukautta ennen toimenpiteiden aloittamista ilmoitettava kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka tarvittaessa siirtää ilmoituksen käsittelyn alueelli-selle ympäristökeskukselle.

Vesistön ruoppaamiseen tarvitaan silloin, kun siitä voi aiheutua vesilain 1 luvun 12-15§ tarkoitettua seurausta, ympäristölupaviranomaisen lupa tai ruoppauksesta ja läjityksestä  voi seurata vesilain 1 luvun 15a§ tai 17a §  tarkoitettuja seurauksia .  Arvioinnin lupatar-peesta suorittaa tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen.
Ruoppaukset suositellaan suoritettavaksi loka- ja huhtikuun välisenä aikana, jolloin vesis-töjen virkistyskäyttö on vähäistä ja pohjasedimentin sisältämien ravinteiden liikkuvuus on vähäisempää kuin kesällä. Jos ruoppausalueella on linnustollista arvoa, soveltuva ruop-pausaika päättyy maaliskuun lopulla.


10 LUKU
MUUT MÄÄRÄYKSET
32§ Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä
Ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää yksittäisis-sä tapauksissa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä.
 
33§ Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä
Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamuksista ja pakkokei-noista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 §:ssä.


11 LUKU 
VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET
34§ Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo
Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 1päivänä tammikuuta 2004.

35§ Siirtymäkausimääräykset
Määräysten voimaantulon jälkeen on terveydelle ja ympäristölle vaarallisten nestemäisten kemikaalien varastosäiliöiden ensimmäiset määräaikaistarkastukset suoritettava 23 § 1 mom. poiketen vuoden 2006 loppuun mennessä. Tätä siirtymäsäädöstä ei sovelleta, mi-käli säiliön viimeisestä tarkastuksesta on esittää asianmukainen todistus, josta käy ilmi, että tarkastus on suoritettu näiden määräysten mukaisesti.
Käytössä olevien terveydelle ja ympäristölle vaarallisten nestemäisten kemikaalien va-rastosäiliöiden on täytettävä 22 §:n määräykset kolmen vuoden sisällä ympäristönsuoje-lumääräysten voimaantulosta.


 

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUOSA
Yleiset perustelut
Kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja kohdistu-vat muuhun kuin luvan- tai ilmoituksenvaraisiin toimintoihin. Määräysten tarkoituksena on ehkäistä paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristöhaittoja.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Luku
Yleiset määräykset
Tähän lukuun on koottu yleisiä periaatteita ja ohjeita määräysten tavoitteista sekä niiden antamisesta, valvonnasta, soveltamisesta ja suhteista muihin määräyksiin. Tässä luvussa on myös esitetty niitä paikallisia olosuhteita ja alueita, joiden perusteella määräyksiä on annettu.

2 Luku
Jätevesien haittavaikutusten ehkäiseminen
Tässä luvussa on annettu tarpeelliset määräykset jäteveden käsittelystä ja jätevesistä ai-heutuvien haittojen ehkäisemisestä. 
6 § Jätevedet tulee sellaisilla alueilla, joilla viemäriverkko on, johtaa viemäriin. Näin turvataan jätevesien asianmukainen käsittely. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vesi-huoltolain mukaan tietyissä oloissa myöntää liittymisvelvollisuudesta poikkeuksen.
7 § Viemäriin johdettavia jätevesiä koskevat määräykset on tarkoitettu kaikille kiinteistöille. Nämä määräykset ovat tarpeen, jotta jätevesien puhdistus toimisi moitteettomasti ja näin puhdistetuista jätevesistä aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen.  Koska kunnan puhdistamot ovat verrattain pieniä, voivat pienetkin määrät viemäriin kuulumattomia ai-neita aiheuttaa haittaa puhdistamon toiminnalle.
8 § Asianmukainen käsittely turvaa puhdistamon tai puhdistuslaitteen toiminnan . Ks 7§
9 § Pykälä sisältää ohjeet vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevien kiinteistö-jen jätevesijärjestelmien hyväksymismenettelystä.  Jätevesistä aiheutuu haja-asutusalueilla vesistöjen ja pohjaveden kuormituksen ja pilaantumisen lisäksi mm. hygie-nia- ja hajuhaittoja. Tällaiset haitat voidaan tehokkaasti ennalta ehkäistä vain valvomalla rakennettavia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä ja niiden sijaintia. Menettelytavan noudatta-minen on tärkeää tihentyvän haja-asutuksen vuoksi.  Jätevesien imeyttäminen on mah-dollista vain alueilla, joilla maaperä soveltuu siihen ja missä ei ole pohjaveden tai talous-vesikaivojen pilaantumisen vaaraa.
10-11§ Pykälissä on määrätty kiinteistökohtaisten jätevesipuhdistusmenetelmien vaatimuksista ja niiden sijoittelusta. Tässä pykälässä on  määritetty ne reunaehdot,  jotka koskevat kaikkia viemäröimättömien alueiden kiinteistöjä. Samoin on tärkeätä ohjata kotieläinrakennusten, lähinnä maitohuoneiden, jätevesien käsittelyä. Lähtökohtana on , että vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella kaikki jätevesi käsitellään siellä, missä se syntyy.  Pohjave-si-ja ranta-alueilla vaaditaan kuitenkin puhdistukselta erityistoimia pohja-ja pintavesien pi-laantumisen ehkäisemiseksi.  Umpisäiliöt voidaan hyväksyä myös tilapäisenä menetelmä-nä.  Tavoitteena on vesistöjen ja pohjavedensuojelun lisäksi turvata terveellinen ja viih-tyisä asuminen tiivistyvillä haja-asutusalueilla.
12 § Pohjaveden ja pintavesien suojelun sekä jätevesistä aiheutuvien muiden haittojen estämi-seksi on tarpeen antaa määräyksiä myös käsittelyjärjestelmien huollosta ja kunnossapi-dosta. Nämä määräykset ovat myös tarpeen valvontaa varten.
13 § Pykälässä suositellaan  ympäristön kannalta parasta vaihtoehtoa, kompostikäymälää.  Kompostikäymälä säästää huomattavia määriä vettä ja helpottaa muiden jätevesien kä-sittelyä ja puhdistusta sekä vähentää ympäristöön kohdistuvaa rasitusta.
14 § Lapinjärven kunnassa on pieniä yrityksiä, jotka sijaitsevat vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella. Näissä toiminnoissa muodostuvat jätevedet saattavat edellyttää ympäristölupaa. Tässä pykälässä annetuilla määräyksillä on tarkoitus ohjeistaa ympäris-tölupaa tarvitsemattomien yritys- ja teollisuuskäytössä olevien kiinteistöjen jätevedenkä-sittelyä.
15 § Lapinjärvellä toimii joitakin kuljetusalan yrityksiä. Erilaisten ajoneuvojen pesusta aiheutuu voimakkaiden pesuaineiden, suuren vedenkulutuksen ja kaluston pesun yhteydessä irtoa-vien epäpuhtauksien muodossa vaaraa pohjavesille sekä kuormitusta vesistöihin. Toimin-nasta saatta aiheutua myös maaperän pilaantumista.  Kuljetusyritysten varikkoalueita on myös viemäröidyn alueen ulkopuolella, jossa ajoneuvojen ja muun kaluston pesusta voi aiheutua haittaa oman ja naapureiden talousveden laadulle. Yhtenäisten kaikkia koskevi-en säännösten avulla voidaan minimoida toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja sekä paremmin toteuttaa toiminnanharjoittajien tasapuolista kohtelua.
Myös mattojen ja muiden tekstiilien pesu kuormittaa vesistöjä, jos vesi valuu suoraan ve-sistöön.  Kaikissa pesuaineissa on vesiluonnolle haitallisia aineita.

3 Luku
Jätteiden käsittely
16 § Jätteistä saattaa aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista, jos niiden käsittely ei ole asianmukaista. Tiheään rakennetuilla alueilla voi jätteistä aiheutua hajusta tai tuhoeläi-mistä aiheutuvaa haittaa. Jätteistä ja jätteiden käsittelystä voi muodostua myös talousve-den pilaantumisen riskiä.  Määräykset ovat periaatteiltaan ja sisällöltään yhteneväiset La-pinjärven jätehuoltomääräysten kanssa


4 Luku
Ilmapäästöjen rajoittaminen
17 § Savukaasujen ja muiden ilmapäästöjen haittavaikutusten torjumiseksi on tarpeen antaa määräyksiä varsinkin tiheästi rakennetuille alueille.  Jätteiden polttamisesta saattaa ai-heutua ilmaa likaavia päästöjä.  Määräys on periaatteeltaan yhteneväinen Lapinjärven jä-tehuoltomääräysten kanssa

5 Luku
Kunnossapitotöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjuminen
18-19 § Erilaisista kunnostustöistä saattaa aiheutua naapurustolle varsin suurta haittaa etenkin ti-heästi rakennetuilla taajama-alueilla. Näiden haittojen torjumiseksi on tarpeen antaa mää-räyksiä.
Tiesuolan käyttöä liukkauden torjuntaan tulisi välttää pohjavesi-ja taajama-alueilla.  Tie-suolan käyttö pölyämisen torjumiseksi sora-ja hiekkateillä tulee rajoittaa siten, että ker-tasuoalus kesäkauden alussa riittää.  Mikäli poikkeukselliset kuivat sääolosuhteet sen vaatii, voidaan toimenpide toistaa samalla kaudella.  Suolan valinnassa tulisi valita vähiten ympäristöä kuormittava vaihtoehto.

6 Luku
Määräykset erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjumiseksi
20 § Häiritsevää melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus. Käsitykset häiritsevästä melusta ja tärinästä voivat vaihdella ja joillain alueilla kuten urheilukentillä
tietty meluava toiminta kuuluu osana alueen normaaliin käyttöön. Ilmoituksenvaraisten toimintojen rajaamisella pyritään välttämään tarpeetonta byrokratiaa ja säästämään viran-omaisen aikaa muihin tehtäviin. Ilmoitusmenettelyn ulkopuolelle on rajattu lyhytaikaista ja vain hieman häiritsevää toimintaa, joka on alueen käyttötarkoitus, toiminta tai ajankohta huomioon ottaen odotettavissa olevaa toimintaa.
21 § Melua aiheuttavien laitteiden ajattelemattomasta käytöstä aiheutuu usein ympäristölle huomattavaa haittaa. Yhteisten pelisääntöjen tarve ongelman ratkaisemiseksi on ilmeinen, koska siten jokainen tietää velvollisuutensa ja oikeutensa. Taajama-alueilla ja herkästi häi-riintyvien kohteiden läheisyydessä meluavien toimien rajoittamiselle on erityistä tarvetta. Lisäksi meluavaa toimintaa on rajoitettu aikoina, jolloin ihmiset kaipaavat erityistä rauhaa.
Tietyissä välttämättömissä toiminnoissa, kuten maatalouselinkeinon harjoittamisessa ja
liikenneväylien puhtaanapidossa voidaan määräyksistä poiketa. 

7 Luku
Toimintojen sijoittuminen ja niistä aiheutuvien päästöjen rajoittaminen
22-26 § Lapinjärven kunnan alueella on maanviljelijöiden, kuljetusliikkeiden ja muiden toimijoiden käytössä runsaasti pieniä polttoaineen tai muiden kemikaalien säilytykseen käytettäviä säiliöitä. Väärin sijoitettuna, käytettynä tai huollettuna näistä säiliöistä voi aiheutua ympä-ristön pilaantumista. Pohjavesi- ja ranta-alueet tarvitsevat erityistä suojelua, mutta myös muilla alueilla on tärkeää noudattaa ympäristön pilaantumisen estämiseksi parasta käy-täntöä ja huolellisuutta. Koskien maanalaisia säiliöitä mahdolliset käytön aikana sattuneet vuodot maaperään voidaan varmuudella havaita vain jos säiliö poistetaan käytön lakattua.
27 § Tilapäiset asfalttiasemat ja murskauslaitokset eivät tarvitse ympäristölupaa, jos ne sijoite-taan paikalle alle 50 vuorokaudeksi. Näistä laitoksista tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60§:n mukainen ilmoitus, ja lisäksi on niiden sijoittamista suunniteltaessa on otettava huomioon mm. pohjavesialueita ja melua koskevat rajoitukset sekä menettelytavat. 
  
 8 Luku
Määräykset karjanlannan käsittelystä
28 § Sisällyttämällä nitraattiasetuksen määräyksiä ympäristönsuojelumääräyksiin ja samalla selkeyttämällä niitä halutaan yhtenäistää menettelytapoja eri kunnissa sekä asettaa joitain paikallisia rajoituksia. Lisäksi määräysten kautta tiedotetaan myös muille kuntalaisille eläintilojen oikeuksista
.
9 Luku
Valvonta ja tarkkailu
Tässä luvussa annettujen määräysten tarkoituksena on helpottaa viranomaisen ja sen alaisten viranhaltijoiden tiedonsaantia ja valvonnan järjestämistä
30 §  Jätemateriaalien hyödyntäminen saattaa merkittävässä mittakaavassa olla ympäristölu-vanvaraista. Maanrakennustoimintaan on usein varsin edullisestikin tarjolla mineraalipe-räistä purkujätettä. Pienimuotoisesti tällaisen jätteen hyödyntäminen ei ole ympäristölu-vanvaraista, mutta mitään kiinteää rajaa luvanvaraisuudelle ei ole. Ilmoitusmenettelyn kautta voidaan suuressa mittakaavassa tapahtuvaa toimintaa suunnitteleva ohjata hakemaan ympäristölupaa. Samalla saadaan viranomaiselle tieto pienemmistä hankkeista ja näitä voidaan paremmin valvoa.
31 § Myös vesilain 1:30 mukaisesta merkitykseltään vähäisestä ruoppauksesta saattaa aiheu-tua ympäristönsuojelulain 3 § 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista jos ruoppaus suoritetaan väärällä tavalla tai sopimattomaan vuodenaikaan. Ilmoituksen teke-minen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kaikista koneellisesti suoritetuista ruop-pauksista yhtenäistää käytäntöä kun ruoppaajan itse ei tarvitse arvioida onko ruoppaus merkitykseltään vähäinen vai ei. Ilmoitusmenettelyn kautta kunnan ympäristönsuojeluvi-ranomainen voi myös ohjata ruoppaustyö suoritettavaksi siten, että ympäristön pilaantu-misen riski minimoituu.

10 Luku
Muut määräykset
32 § Ympäristönsuojelumääräyksistä on tarpeen voida perustellusta syystä poiketa, jotta mää-räyksistä ei muodostuisi missään yksittäistapauksessa kohtuutonta. Poikkeamiselle tulee kuitenkin olla riittävät perusteet eikä siitä saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
33 § Näiden säännösten rikkomisesta tai laiminlyönnistä on voimassa samat seuraamukset ja pakkokeinot kuin ympäristönsuojelulain rikkomisesta, koska nämä määräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla.

11 luku
Voimaantulomääräykset
34 § Siirtymäkausimääräyksien tarkoituksena on mahdollistaa olemassa olevien toimintojen vähittäinen siirtyminen nykyisin käytössä olevasta käytännöstä tai menetelmästä määrä-ysten edellyttämään käytäntöön.
Nämä määräykset tulevat voimaan 1.1.2004.