LAPINJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Kohdissa 1-9 tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.
Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa-tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säännösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.
Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta.
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus-tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen.( MRL 129 §)
Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen(MRL 129 § 2 mom).
Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa ilmoituksesta

3.      RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN
 
3.1                      Sijoittaminen
Uudisrakentaminen pyritään ohjaamaan olemassa olevan rakennetun ympäristön, tieyhteyksien ja vesihuollon vaikutuspiiriin ja samalla pyritään säästämään elollista luontoa.
Valtatie 6:n varrella tulee uusien rakennuspaikkojen rakennusten olla vähintään 125 m:n etäisyydellä tien keskilinjasta ja pääteiden ( mt 174 Myrskylä-Kimonkylä, mt 176 Loviisa-Lapinjärvi, mt 1751 Myrskylä-Porlammi, mt 1771 Lapinjärvi-Porlammi) varsilla tulee uusien rakennuspaikkojen rakennusten olla vähintään 50 m:n etäisyydellä tien keskilinjasta.  Muutoinkin rakennusten ja oleskelupihamaan suunnittelussa ja rakentamisessa tulee melun torjuntaan kiinnittää huomiota siten, että kulloinkin voimassa olevat melun enimmäisohjearvot eivät ylity.
Palovaarallista rakennusta kuten savusaunaa ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla.
Palopäällikön antamalla luvalla savusauna voidaan rakentaa lähemmäksikin samalla rakennuspaikalla sijaitsevaa rakennusta.  Tällöin savusaunan rakenteelliseen paloturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
 
3.2                                  Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan
 
Rakennusten sijainnin tulee olla sellainen, että maisema säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena. Maisemallisesti merkittävillä peltoaukeilla rakennus tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan
Puustoa ja arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä tulee säästää.  Siirtolohkareita, erikoisia yksittäispuita tai muita luonnon merkittäviä kauneusarvoja tulee säilyttää. 
Avoimeen maastoon rakennettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, materiaaleihin ja väritykseen.  Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.
Säilytettävä puusto ja rakennuspaikan luonnonmukaisena hoidettavat alueet on osoitettava rakennuslupahakemuksessa. 
Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin tai muilla järjestelyillä sopeutettava ympäröivään maisemaan. 
Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja väriensä puolesta sopeuduttava ympäröivään rakennuskantaan.  Perinteisiä rakennustapoja ja -materiaaleja tulee suosia.
Rakennusten valomainokset ja ulkovalot eivät saa häiritä tarpeettomasti lähialuetta.

3.3                               Ympäristön hoito ja valvonta
 
Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa.(MRL 167 §1mom)
Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen , kompostointi-tai jätesäiliöiden tai katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.  Asemakaava-alueella sijaitsevat rakentamattomat tontit tulee pitää siisteinä kasvillisuuden ja tavaroiden suhteen.
Rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö-ja rakennuslaissa tarkoitetun ympäristön hoidon valvontaa mm pitämällä vähintään kerran vuodessa katselmuksia.  Vuotuisesta katselmuskierroksesta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan ilmoituslehdissä.

3.4                                  Maston rakentaminen
 
Mastot ja vastaavat tekniset pylväät tulee sijoittaa niin, etteivät ne riko tarpeettomasti maisemaa eivätkä aiheuta haittaa naapureille.  Antennit ja muut vastaavat laitteet  on pyrittävä sijoittamaan jo olemassa oleviin mastoihin tai korkeille katoille.

3.5                                  Aitaaminen
 
Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.
Asemakaavateitä tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle.  Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.
Aidan, joka ei ole naapuritontin-tai rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa se, jonka puolella aita on.  Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen tai kunnossapitämiseen ovat kummatkin tontin –tai rakennuspaikan haltijat velvollisia osallistumaan puoleksi kumpikin jollei muunlaiseen jakamisen ole erityistä syytä.  Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää ympäristölautakunta.

3.6                                  Piha-alue
 
Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen.  Sade-ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä ja esitettävä pihasuunnitelmassa.  Pinta-ja kuivatusvesiä ei saa johtaa kunnan jätevesiviemäriin.
Pihasuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota auto-ja leikkipaikkojen määrään ja sijaintiin.
Uudis-ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta-ja sulamisvesien valumista naapurin puolelle.
 Liittymässä asemakaavatiehen tai yleiseen tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus.  Rakennuslupaa haettaessa on niin tarvittaessa liitettävä tiehallinnon lupa liittyä yleiseen tiehen.  Maanalaisten johtojen ja rakenteiden sijainti on selvitettävä suunnittelun yhteydessä.
 
 3.7                                  Radon
 
Kunta on radonriskialuetta ja radonin poisto tulee huomioida rakentamisessa.

Pilaantunut maaperä
 
Jos rakennuslupaa haettaessa epäillään, että tontin tai rakennuspaikan maaperä on pilaantunut, on maaperä tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.  Selvitys tehdyistä maaperätutkimuksista ja mahdollinen puhdistussuunnitelma tai puhdistamiseen tarvittava Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös tulee liittää rakennuslupahakemuksen.
Jos pilaantuminen havaitaan yllättäen rakennustöiden yhteydessä, on siitä välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristöviranomaiselle tai Uudenmaan ympäristökeskukselle.

3.8                                  Osoitemerkintä
 
Asuin ja loma-asunnon julkisivuun on kiinnitettävä liikenneväylälle näkyvä osoitenumero.  Milloin rakennus ei rajoitu kaavakatuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, on osoitenumero sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän.  Osoitenumerointi on toteutettava viimeistään käyttöönottokatselmuksessa.
 
4                                        RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA
4.1                                  Rakentamisen määrä
 
Uuden rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m².
Asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 m².  Loma-asuntokäyttöön tarkoitetun asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 100m².  Talousrakennusten yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 100 m².  Poikkeuksena ovat yli 5 ha suuruiset maataloutta harjoittavat tilat , joilla talousrakennusten määrää ei ole rajattu.  Rakennusvalvontaviranomainen voi sallia maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvien maatilamatkailurakennusten rakentamisen.
 
5                                        RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLA
Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön ranta-alueella
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja värityksen.  Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.  Säilytettävä puusto ja rakennuspaikan luonnonmukaisena säilytettävät alueet on osoitettava rakennuslupahakemuksessa.
Rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa ja kasvillisuutta säästää niin, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy.  Mikäli edellä olevasta ei muuta johdu, tulee enintään 25 m²: n suuruinen sauna, savusauna tai grillikatos sijoittaa 15 m:n etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja muu rakentaminen 30 m:n etäisyydelle rantaviivasta.
Asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään yhden metrin korkeudella pitkäaikaisen ylävesikorkeuden (HW) yläpuolella.  Mikäli se ei ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 m pitkäaikaisen keskivedenpinnan (MW) yläpuolella.  
Erityisesti tulvanuhan alaisilla alueilla alimman lattiatason korkeusaseman määrittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Omarantaisen rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 m.
 
5.1                              Rakentamisen määrä ranta-alueilla
 
Rakennuspaikalle, joka sijaitsee ranta-alueella saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen tai lomarakennuksen.  Rakennuspaikalle saa rakentaa lisäksi saunarakennuksen, jonka pinta-ala saa olla enintään 50 m² sekä talousrakennuksia. Lomarakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 m² ja rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 180 m²
 
 
6                                        VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN
 
Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä.  Alueella , joilla ei ole kunnallista vesi-tai jätevesiverkkoa on noudatettava erikseen annettavia käsittelyohjeita.
 Jätevesien johtamisen ympäristöluvan tarpeen ratkaisee ympäristönsuojeluviranomainen  Jätevesien johtamisluvan myöntää ympäristöviranomainen erillisestä anomuksesta.  Pihasuunnitelmassa tulee esittää puhtaan veden saanti sekä jätevesien käsittely.
 Jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan maaperä sekä pinta-ala.  Samoin tulee ottaa huomioon pohjaveden pinnan korkeus, oman ja lähikiinteistöjen talousvesikaivot.  Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukainen esikäsittely maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta.
 Suunniteltaessa rakentamista pohjavesialueella on tarvittaessa tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun ja korkeusasemaan sekä liitettävä tämä tutkimus lupahakemukseen.
Tärkeillä pohjavesialueilla öljy-polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt varastot sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla.
 
7                                        HYVÄ RAKENTAMISTAPA
 
Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet.  Korjaaminen ei saa ilman perusteita johtaa alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.
 
8                                        RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT
 
Työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa.  Työmaa on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö-tai omaisuusvahinkoja, liikenne-tai muita häiriöitä tai kohtuutonta muuta haittaa ympäristölle.
 
9                                        JÄTEHUOLTO
 
Kunnan alueella on liityttävä järjestetyn jätteenkeräyksen piiriin.  Velvollisuus koskee sekä pysyvästi asuttuja että loma-asuntoja.  Biojätteen kompostointi on suositeltavaa.
Tarkemmat ohjaukset ja määräykset annetaan kulloinkin voimassa olevissa jätehuoltomääräyksissä.
Asemakaava-alueella rakennettaessa on lupahakemuksessa esitettävä jätehuoltotilojen järjestäminen.  Niiden tulee olla riittävät rakennusten kokoon ja käyttöön verrattaessa.  Niiden suojaksi on rakennettava jätesuoja,-katos tai-aitaus.  Yleisille alueille tai puistoon voidaan sijoittaa jätteiden keräilypisteitä.
 
10                                    MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN JA POIKKEAMINEN
10.1                          Määräyksistä poikkeaminen
 
Ympäristölautakunta tai rakennustarkastaja, milloin ratkaisuvalta kuuluu hänelle , voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä.
Rakentamisen määrää koskevaa poikkeusta ratkaistaessa pyydetään kunnanhallituksen lausunto.
 
10.2                              VOIMAANTULO
 
Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan entinen rakennusjärjestys ja siihen tehdyt muutokset.  Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan  1.2.2002

Hyväksytty kv19.12.2001. § 66.