TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLELLA
Jätevesijärjestelmän suunnitelmasta ja valinnasta sekä suunnittelijoista löytyy lisätietoja osoitteesta http://www.vesiensuojelu.fi
Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on jätevesien käsittelyssä noudatettava nk. jätevesiasetusta (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella 542/2003). Asetus koskee talousjäte-vesien käsittelyä ja johtamista, jätevesijärjestelmien rakentamista ja ylläpitoa sekä jätevesistä muodostuvia lietteitä, niiden keräilyä ja käsittelyä. Asetus ei koske kiinteistöjä joissa jäteveden johtaminen ei vähäisen määrän takia edellytä jäteveden puhdistamista (= kiinteistöt, joissa ei ole juoksevaa vettä).
Asetuksen mukaan talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Uusien jätevesijärjestelmien on täytettävä asetuksen vaatimukset heti ja vanhat järjestelmät on uusittava kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa. Jätevesijärjestelmä on uusittava asetuksen vaatimukset täyttäväksi myös, kun vanhaan rakennukseen tehdään korjaus- tai muutostöitä jotka laajuudeltaan vastaavat uudisrakentamista tai tehdään vähäistä suurempaa lisärakentamista, jätevesijärjestelmää muutetaan tai jäteveden laatu tai määrä olennaisesti muuttuu.
Jätevesijärjestelmän suunnitelma ja järjestelmän mitoittaminen
Kun rakennetaan uusi jätevesijärjestelmä tai vanhaa muutetaan, on siitä tehtävä suunnitelma, joka liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemukseen kolmena (3) kappaleena. Suunnitteluvaiheessa tulee selvittää rakennuspaikan olosuhteet, mm. selvittää maaston soveltuvuus maaperäkäsittelyyn. Jätevesijärjestelmä on myös mitoitettava oikein. Suunnitelma on suositeltavaa teettä asiantuntijalla. Suunnitelman sisältövaatimukset ja jätevesijärjestelmän mitoitusperusteet löytyvät tämän ohjeen liitteestä 1.
Suunnitelman apuna voidaan käyttää lomaketta Jätevesijärjestelmän suunnitelma. Lomakkeen kaikki kohdat tulee täyttää huolellisesti ja tarvittavat liitteet lisätä suunnitelmaan.
Jätevesijärjestelmän rakentamisessa on noudatettava tehtyä suunnitelmaa.
Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet
Jätevesijärjestelmästä on myös oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Käyttö- ja huolto-ohjeet on säilytettävä kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä viranomaiselle. Jätevesijärjestelmää on käytettävä ja huollettava ohjeiden mukaisesti. Käyttö- ja huolto-ohjeiden sisältövaatimukset löytyvät tämän ohjeen liitteestä 2.
Jätevesien käsittelyjärjestelmä on valittava ja mitoitettava niin, että se täyttää jätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset.
Suomen ympäristökeskus seuraa yleisesti saatavilla olevia jäteveden käsittelylaitteistoja ja -menetelmiä sekä niillä saavutettavia tuloksia. Saatavilla oleva tieto löytyy Suomen ym-päristökeskuksen internet-sivuilta osoitteessa www.ymparisto.fi/syke/syke.html. Lisätietoja käsittelyjärjestelmistä saa myös kunnan ympäristönsuojelusihteeriltä.
Käsittelyjärjestelmää valittaessa ja sen ylläpidossa on riittävän puhdistustehon saavuttamisen lisäksi myös noudatettava Lapinjärven kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin sisältyvät asiat (liite 3). Suunnitteluvaiheessa on huomioitava mm. seuraavat määräyksiin sisältyvät asiat:
1. Kun rakennuspaikka on siihen soveltuva, ensisijaisena ratkaisuna on kaikkien jätevesien käsittely paikan päällä esim. maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa. Maaperäkäsittelyssä on huomioitava riittävä fosforin poisto.
Maasuodattamon pohjan on oltava tiivis ja sen tulee sijaita vähintään 20 cm ylimmän pohja-
vedenpinnan yläpuolella.
2. Jos rakennuspaikka sijaitsee pohjavesialueella tai ranta-alueella on wc-vedet tai virtsa erottelevista käymälöistä johdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesiä ei voida johtaa tiiviissä putkessa pohjavesialueen ulkopuolelle tai rantalinjasta poispäin. Harmaat vedet käsitellään paikan päällä esim. maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa.
3. Jätevesien johtamista umpisäiliöön muilla kuin pohjavesi- ja ranta-alueilla voidaan käyttää tilapäisenä ratkaisuna alueilla, joille lähitulevaisuudessa rakennetaan jätevesiviemäri.
Jätevedet voidaan myös tietyin edellytyksin käsitellä maahanimeyttämössä. Tällöin kiinteistön haltijan on asianmukaisen maaperäselvityksen ja pohjaveden korkeusmittauksen avulla varmistuttava siitä, että maaperä on imeytykseen sopiva. Selvitys on liitettävä jäte-vesijärjestelmän suunnitelmaan. Jätevesien imeyttäminen on kielletty pohjavesialueilla.
Mikäli käsittelyjärjestelmään johdetaan myös käymäläjätevesiä tai eroteltua virtsaa, on huolehdittava riittävästä fosforinpoistosta.
Jätevesijärjestelmän sijoittamisessa on myös huomioitava riittävät suojaetäisyydet:
Suojaetäisyyksien puhdistetun jäteveden purkupaikasta tulee olla vähintään
- vesikaivo 50-100 m
- vesistö 20-30 m - asuinrakennus 10-20 m
- tontin raja ja tie 5 m
Vähäiset jätevesimäärät (rakennukset, joihin kannetaan vesi) voidaan käsitellä imeytyskaivossa, imeytyskuopassa, maasuodatinkaivossa tai vastaavassa vähäisille jätevesimää-rille tarkoitetussa järjestelmässä.
Käymäläratkaisu vaikuttaa jäteveden käsittelyyn
Haja-asutusalueella on suositeltavaa käyttää komposti- tai kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Huomattava osa jäteveden ravinteista sisältyy wc-vesiin, ja kompostikäymälä on myös vettä säästävä ratkaisu, joka keventää samalla oleellisesti ympäristöön ja jätevedenkäsittelyjärjestelmään kohdistuvaa rasitusta. Esim. jos käsittelyjärjestelmänä on maa-suodatin riittää kaksiosainen saostuskaivo, suodatuskentän kokoa voidaan pienentää ja erillistä fosforinpoistoa ei tarvita mikäli wc-vesiä ei synny. Komposti- tai kuivakäymälä saattaa eräiden tonttien kohdalla olla järkevin tai jopa ainoa vaihtoehto (esim. kalliotonttien).
Lisätietoja
Tarkempia ohjeita ja lisätietoja jätevesien käsittelyjärjestelmistä ja kompostikäymälöistä saa kunnan ympäristönsuojelusihteeriltä (puh. 019-510 8640).
LIITE 1
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA
2) jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan syntyvien jätevesien määrän, laadun ja kuormitusvaihtelun perusteella ottaen huomioon kohteen suunniteltu ja muu mah-dollinen käyttö ja sen vaihtelu rakennusten elinkaaren aikana siten, että mitoitus täyttää jäljempänä kohdassa B esitetyt vaatimukset;
3) suunnitelmassa esitetään jätevesijärjestelmän rakenne, jäteveden käsittelyjärjes-telmän toimintaperiaate sekä luotettava arvio saavutettavasta käsittelytuloksesta ja jätevesien aiheuttamasta ympäristökuormituksesta; mikäli suunnitellun jätevesien käsittelyjärjestelmän puhdistustuloksista ja ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ei ole esitettävissä luotettavaa tietoa, suunnitelmassa on esitettävä toimet, joilla vaatimusten täyttyminen varmistetaan;
4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestel-mään ennen jätevesien käsittelyä;
5) jätevesijärjestelmän suunnitelma on riittävän yksityiskohtainen, jotta sen perus-teella voidaan rakentaa vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä ja valvoa rakenta-mistyön laatu;
6) jätevesien käsittelyjärjestelmään tulevasta ja siitä lähtevästä jätevedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä, maahanimeyttämössä jäteveden käsittelyjärjestelmän toiminta on voitava varmistaa tarvittaessa vesinäyttein pohjaveden havaintoput-kesta, joka sijoitetaan imeyttämön läheisyyteen alavirtaan pohjavesien virtauksen suunnassa;
7) säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativat laitteet ja rakenteet suunnitellaan siten, että hoito- ja huoltotoimet voidaan suorittaa vaivattomasti vuodenajasta ja sääolosuh-teista riippumatta;
8) jätevesien käsittelyjärjestelmään suunnitellaan tarpeelliset varo- ja hälytyslaitteet, jotka ilmoittavat järjestelmän tukkeutumisesta, ylitäytöstä tai muusta toimintahäiri-östä; jätevesien umpisäiliössä täyttymistä osoittava varo- ja hälytyslaite on aina tarpeellinen;
9) suunnitelmassa esitetään lisäksi jätevesijärjestelmän rakentamiseksi, käyttämiseksi ja valvomiseksi tarpeelliset tiedot:
a) toimista, joilla ehkäistään käsittelemättömien talousjätevesien kuormitusta;
b) jäteveden käsittelyjärjestelmästä ja sen laitteista mitoitustietoineen;
c) putkien, laitteiden ja käsitellyn jäteveden purkupaikan sijainnista ja korke-usasemasta suhteessa lähellä jätevesijärjestelmän mahdollisessa vaikutuspii-rissä sijaitseviin rakennuksiin, talousvesikaivoihin
tai muuhun vedenottoon, pinta- ja pohjavesiin sekä muuhun maankäyttöön;
d) talousjäteveden käsittely- ja purkupaikan mitatusta pintaveden ja pohja-vesipinnan korkeudesta sekä perusteltu arvio edellä mainitun vedenpinnan ylimmästä korkeudesta ja siitä miten jätevesijärjestelmä tällöin toimii;
e) hälytys- ja valvontalaitteiden suunnitellusta toiminnasta;
f) säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativista kohteista sekä hoidon ja huollon suorittamiseksi tarvittavista rakenteista ja kulkureiteistä kuten huoltoteistä, käytettävistä rakennusten sisätiloista ja niiden kulkuyhteyksistä sekä sähkö- ja vesipisteistä; sekä
g) muista tarpeellisista tiedoista
Jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitus:
1) asuinkiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan tarpeen mukaan siten, että se täyttää asetetut vaatimukset elinkaarensa kaikissa todennäköisissä käyttö-tilanteissa; mitoituksen on perustuttava vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, kuitenkin siten, että mi-toituksen asukasluku on vähintään viisi (5);
2) majoituspalvelurakennusten jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoittava asukasmää-rä on vähintään majoituspaikkojen enimmäismäärä ja ravitsemuspalveluissa mi-toittava asukasmäärä on vähintään asiakaspaikkojen enimmäismäärä jaettuna kol-mella; edellä mainitut mitoitustilanteen asukasmäärät on laskettava yhteen mikäli jätevesijärjestelmän piirissä on sekä majoitus- että ravitsemuspalveluja;
3) karjatilojen maitohuoneiden ja pienimuotoisen elinkeinotoiminnan käsittelemättömi-en talousjätevesien keskimääräisen kuormituksen tulee perustua tutkimuksiin tai muuhun luotettavaan tietoon;
4) jätevesijärjestelmän aiheuttama ympäristökuormitus lasketaan eri kuormituksien summana; jätteiden erotteluun perustuvien jätevesijärjestelmien kuormituslaskel-missa käytetään taulukossa 1 esitettyjä tai luotettaviin yleisiin tai kohteissa tehtyi-hin tutkimuksiin perustuvia arvoja.
Taulukko 1. Haja-asutuksen kuormitusluvun koostumus: kuormituksen alkuperä sekä eri
kuormituslajien määrät grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/p d) ja niiden pro-senttiosuudet (%).
Kuormituksen alkuperä Orgaaninen aine, BHK7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi
g/p d % g/p d % g/p d %
Uloste 15 30 0,6 30 1,5 10
Virtsa 5 10 1,2 50 11,5 80
Muu 30 60 0,4 20 1,0 10
Kuormitusluku 50 100 2,2 100 14 100
LIITE 2
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET
(Jätevesiasetuksen liite 2)
Sen lisäksi mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) ja -asetuksessa (895/1999) on säädetty
sekä niiden perusteella annetussa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on määrätty
rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeista, tulee jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeiden
täyttää jäljempänä kohdissa A, B ja C olevat vaatimukset.
A. Ohjeissa tulee olla jätevesijärjestelmän turvallisen käytön ja parhaan ympäristönsuoje-lullisen
käytännön ja luotettavan toimintatuloksen varmistamiseksi tarvittavat tiedot kuten:
1) ohjeet jätevesijärjestelmän ja sen laitteiden normaalista käytöstä ja sen edellyttämistä
toimenpiteistä;
2) säännöllistä hoitoa, huoltoa ja tarkkailua vaativat kohteet, niissä suoritettavat toimet sekä
kuinka usein nämä on tehtävä;
3) toimintaohjeet jätevesijärjestelmän yleisimmissä vikatilanteissa;
4) ohjeet jätevesijärjestelmän tärkeimpien laitteiden käyttökelpoisuuden varmistamiseksi tarvittavista määräaikaistarkastuksista, jotka perustuvat suunniteltuun käyttöikään sekä tarkastusten
edellyttämästä asiantuntemuksesta; sekä
5) jätevesijärjestelmän suunnittelijan ja rakentajan sekä hoidosta, huollosta ja valvonnasta
vastaavien tahojen yhteystiedot.
B. Käyttö- ja huolto-ohjeen tulee sisältää seuraavat jäteveden käsittelyjärjestelmän me-netelmien
ja laitteiden hoito-, tarkastus- ja kirjanpitovaatimukset:
1) jäteveden saostussäiliölle
- ohje lietteenpoistosta, joka on tehtävä ainakin kerran vuodessa; sekä
- ohje rakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkastuksesta, joka on tehtävä ainakin kerran
kymmenessä (10) vuodessa;
2) jäteveden umpisäiliölle
- ohje säiliön täyttymistä osoittavan hälytyslaitteen toiminnan tarkastuksesta, joka on
tehtävä ainakin kerran vuodessa;
- umpisäiliön tiiviyden valvomiseksi ohje poiskuljetetun jätevesimäärän seurantakirjanpi-dosta
sekä kirjanpitomalli; sekä
- ohje säiliön vesitiiviyden ja muun käyttökelpoisuuden tarkastuksesta, joka on tehtävä
ainakin kerran viidessä (5) vuodessa;
3) jäteveden maahanimeyttämölle ja maasuodattamolle
- ohje käsiteltävän jäteveden jakokaivon tai -rakenteen puhtaana pitämisestä ja toiminnan
tarkastuksen aikavälistä;
- ohje imeytysputkiston padotuksen hälytyslaitteen toiminnan tarkastuksesta ja tarkastus-välistä
tai padotuksen seurannan tarkastustiheydestä; sekä
- ohje rakenteen kunnon ja käyttökelpoisuuden tarkastuksesta, johon sisältyy imeytysput-kien
puhdistus, tarkastus on tehtävä ainakin kerran kymmenessä (10) vuodessa;
LIITE 3
OTE LAPINJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISTÄ
Kunnanvaltuuston päätös 17.12.2003 § 58.
Määräykset ovat astuneet voimaan 1.1.2004
Kunnan ympäristönsuojelumääräykset ovat ohjauskeino, jonka avulla voidaan antaa paikallisista olosuhteista ja tarpeista aiheutuvia säännöksiä. Näissä ympäristönsuojelumääräyksissä tavallisin painokirjaimin on kirjoitettu määräykset, jotka velvoittavat ja ovat sitovasti voimassa. Määräyksis-sä kursiivilla on kirjoitettu normit, jotka ovat voimassa muun lainsäädännön perusteella ja jotka on sisällytetty ympäristönsuojelumääräyksiin informatiivisessa tarkoituksessa. Puolivälistä palstaa on kirjoitettu suositukset, joita noudattamalla saavutetaan paremmin ympäristönsuojelun tavoitteet. Suositukset eivät kuitenkaan velvoita.
2 LUKU
JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN
5 § Jätevesien käsittely
Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 103 §:ssä sekä ympäristöministeriön ympäristönsuojelulain 18 §:n nojalla antamassa asetuksessa säädetään, noudatettava näitä määräyksiä.
6 § Kiinteistöjen liittyminen viemäriverkostoon
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tulee kiinteistön vesihuoltolain 10 §:n mukaan liittyä viemäriverkostoon. (Vesihuoltolaki 10 §) Ympäristönsuojeluviranomainen voi vesihuoltolain 11 §:n perusteella myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta kuultuaan kiinteistön omistajaa, kunnan terveydensuojeluviranomaista, alueellista ympäristökeskusta sekä vesihuoltolaitosta. (Vesihuoltolaki 10 ja 11§)
7 § Viemäriin johdettavaa jätevettä koskevat määräykset
Jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyä tai rasvoja taikka viemärin tai puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä.
Jätemyllyn asettaminen viemäriverkostoon liitetyn kiinteistön viemärilaitteisiin ja jauhetun eloperäisen jätteen tai muun kuin viemäröitäväksi tarkoitetun jätteen johtaminen yleiseen viemäriin on kielletty.
Vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon ei saa laskea salaoja-tai sadevesiä
Vesiin tai viemäriin ei saa johtaa ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n liitteessä 1 mainittuja aineita ilman ympäristölupaa. Vesiin ei saa päästää liitteessä 2 mainittuja aineita ilman ympäristölupaa , jollei ole ilmeistä, ettei niiden päästämisestä voi aiheutua vesistön pilaantumista. (Ympäristönsuojelulaki 29 §, ympäristönsuo-jeluasetus 3 § ) ( Liite 2)
8 § Jätevesien esikäsittely
Öljyjä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa. Uudet erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla.
9 § Suunnitelma kiinteistöjen jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella
Jos jätevesijärjestelmä on rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö-ja rakennuslain (139/1999)nojalla tehtävään rakennus-tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Suunitelman tulee täyttää asetuksen 542/2003 liitteen 1 kohdassa 2A esitetyt yleiset vaatimukset ja kohdassa 2C esi-tetyt mitoitusvaatimukset.
Jäteveden imeytysjärjestelmää suunniteltaessa tulee kiinteistön haltijan varmistua asianmukaisen maaperäselvityksen ja pohjaveden korkeusmittauksen avulla siitä, että maaperä on laadultaan imeytykseen sopiva. Tehdyt selvitykset tulee liittää jäteveden käsittely- ja johtamissuunnitelmaan.
Pohjavesialueilla jätevesien imeyttäminen on kielletty.
10 § Kiinteistökohtaiset jätevesien puhdistusmenetelmät
Jätevedet tulee johtaa kolmiosaisen saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn eli maasuodattimeen tai muuhun vastaavaan pienpuhdistamoon. Mikäli maasuodattimeen tai puhdistamoon johdetaan myös käymäläjätevesiä tai eroteltua virtsaa, on huolehdittava riittävästä fosforinpoistosta. Mikäli jätevesien joukossa ei ole käymäläjätevettä, voi saostuskaivo olla kaksiosainen. Ympäristönsuojeluviran-omaisen määräyksestä myös muu käsittely voi poikkeustapauksessa olla mahdol-lista (erillisviemäröinti tai kaikkien jätevesien umpisäiliöön johtaminen). Tarkempia ohjeita saa ympäristönsuojelutoimistosta.
11 § Kotieläinrakennusten jätevesien käsittely
Kotieläinrakennusten jätevesi tulee mieluiten käsitellä yhdessä talouden jätevesien kanssa.
12 § Jäteveden käsittelyjärjestelmien huolto ja kunnossapito
Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteet ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja että puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia.
Kiinteistön haltijan tulee osoittaa ja tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla.
Saostuskaivot, umpisäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen, viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan.
Kiinteistön haltijan tulee säilyttää tositteet joista ilmenevät puhdistuslaitteiden tarkastukset, huollot, säiliöiden tyhjennykset sekä mahdolliset näytteenottojen tutkimustulokset. Tiedot tulee pyydettäessä antaa kunnan ympäristön- tai terveyden-suojeluviranomaiselle.
13 § Kompostikäymälät
Kompostikäymälä on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisella alueella suositeltavin käymälämuoto. Käymäläjätteen kompostointiin liittyvät määräykset 16 §:ssä.
14 § Yritysten ja teollisuuden jätevedet
Mikäli yritys- tai teollisuuskäytössä olevalla kiinteistöllä muodostuvat jätevedet ovat määrältään ja koostumukseltaan rinnastettavissa tavanomaiselta asuinkiinteistöltä muodostuviin jätevesiin eikä niiden johtaminen edellytä ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan ympäristölupaa, tulee niiden noudattaa asuinkiinteistöille tarkoitettuja ohjeita jätevesien käsittelyssä.
15 § Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden, sekä mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesun rajoitukset
Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla sekä sellaisilla ranta-alueilla, joista pesuvedet joutuvat suoraan vesistöön. Muutoin pesu (muilla kuin liuotinaineilla) on sallittua, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriin tai käsitellä siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle.
Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä on sallittua ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta hyväksyttyyn jätevesienkäsittelyjärjestelmään.
Suositus:
Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu tulee järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön.
(Jätevesiasetuksen liite 1):
Sen lisäksi mitä ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:ssä on säädetty ympäristön pilaan-tumisen
vaaraa aiheuttavan toiminnan sijoittamisesta ja mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa
(132/1999) ja -asetuksessa (895/1999) on säädetty sekä niiden perusteella annetussa Suomen
rakentamismääräyskokoelmassa on määrätty rakentamista koskevista suunnitelmista, vesi-huoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömän jätevesijärjestelmän suunnitelman tulee
täyttää seuraavat vaatimukset:
1) suunnitelma perustuu riittäviin rakennuskohteen maastomittauksiin ja maaperätu-kimuksiin sekä pinta- ja pohjavesiolosuhteiden ja talousvesikaivojen selvityksiin;
