Lapinjärven kirkot

Noin 1400‐luvulla on ensimmäinen kirkko pystytetty Kirkonkylään ja kylän arvellaan syntyneen samoihin aikoihin.

Ensimmäinen tiedossa oleva kirkko Lapinjärvellä on ollut ratsukirkko Pyhän Larsin kappeli vuodelta 1414 Ingermanninkylässä. Sinne johti vain ratsupolku.

Pyhän Matiaksen kappeli mainitaan sijainneen Kirkonkylässä v. 1556. Vuonna 1575 muodostettiin Lapinjärvestä itsenäinen kirkkopitäjä Ruotsin kuninkaan Juhana III käskykirjeellä.

Kirkonkylän nykyiset kirkot lapinjärveläiset rakensivat yhteisvoimin, pikkuvihan nälän ja kurjuuden keskellä, vuonna 1744. Ne rakennettiin vuonna 1663 rakennetun kirkon tilalle, jonka salama oli polttanut poroksi. Suurempi, ruotsalainen kirkko (rakentaja Jacob Beckman) edustaa varhaisen 1700‐luvun selkeää ja kaunista rakennustapaa. Pienempi kirkko on rakennettu suomalaiset seurakunnan käyttöön ja sen rakentaja on Kirkkalan Eerkki.

Kellotapulin (rv. 1827) edessä haarautuva tienristeys, kirkonkylän keskipiste, on ollut paikallaan jo vanhimmissakin kartoissa. Tapulin suunnittelijan kerrotaan olevan C.I Engel tai joku hänen oppilaansa.

Kirkkomaalta löytyy Gyllingin suvun hautakappeli vuodelta 1827, jossa lepää Carl F. Gylling perheineen Rutumin kartanosta. Kauniilla hautausmaalla kierrellessään löytää muutamien venäläisten mahtisukujen hautoja ja Lapinjärven historiaan liittyvien henkilöiden hautakiviä. Hautausmaan kivimuuri rakennettiin talkootyönä v. 1799 ja tarkkasilmäinen löytää muurista kiveenhakatun rakennusvuoden.

Suuremmassa kirkossa on näkemisen arvoinen Haminalaisen puuseppä Theiton vuonna 1745 tekemä saarnastuoli.