Kylänraitti

Museovirasto on vuonna 1993 listannut kirkonkylän yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä.

Lapinjärven kirkonkylässä on ainutlaatuista sen yhtenäinen ja hyvin säilynyt miljöö. Arvokkaan rakennetun ympäristön lisäksi kirkonkylässä on useita komeita vanhoja puita; pihlajia, tammia, lehmuksia, saarnia, vaahteroita, kuusia ja mäntyjä.

Kylänraitti on vanha Koskenkylästä Kappelinkylään (kirkonkylään) johtava tie, joka jatkui edelleen Pukaron ja Kimonkylän kautta Elimäelle ja Anjalaan. Se tunnetaan jo 1600‐luvulta, mutta on todennäköisesti vanhempi. 1900‐luvun alkuun saakka kirkonkylässä oli kymmenkunta isompaa maataloa ja joukko tilattoman väen mökkejä.

1930‐luvulla Lapinjärven kirkonkylä alkoi kehittyä maaseutumaisesta rakentamisesta nykyaikaiseksi kuntakeskukseksi. Kirkkoa vastapäätä oleva funkkistyylinen talo on rakennettu vuonna 1937 pankkitaloksi ja apteekki toimi siinä pitkään. Sen suunnitteli arkkitehti Erik Lindroos, joka on suunnitellut mm. Helsingin pääpostitalon.

Kauppias Viktor Anderssonin suunnittelema myymälärakennus joka nykyään toimii Maatalouskauppana laajennettiin kivirakenteisella osalla vuonna 1932. Maatalouskauppaa vastapäätä olevassa kauniissa funkkistalossa rak. v 1939 toimii nykyään käsityöpuoti ja kahvila. Vieressä olevassa puurakennuksessa on palvellut kauppa jo 1800‐luvun lopusta ja silloin kauppiaana toimi Ivan Tarasoff. Talo oli kauan tyhjillään ja purku–uhan alla mutta toimeliaan yrittäjän ansiosta siinä nykyään toimii hammaslääkäri, apteekki ja parturikampaamo.

Tarinan mukaan venäläissyntyinen kauppias Tarasoff olisi rakennuttanut punaisen hirsitalon, Annelundin, vanhemmilleen asuinrakennukseksi vuonna 1800. Talo sijaitsee funkistalojen välissä hieman taaempana.

Talo on ollut monessa käytössä: 1800‐luvun lopulla siellä toimi Lapinjärven ensimmäinen puhelinkeskus, vuosina 1929‐1938 Säästöpankki, 1951‐1957 yksityis‐ ja kouluhammaslääkärin vastaanotto, 1970 ja 80‐luvulla kukkakauppa, 1990‐2006 kahvila ja vuodesta 2007 se on ollut yksityiskotina.

Valtatie 6 otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1961 ja se muutti kirkonkylän aseman läpikulkupaikkana. Liikenne suuntautui uudelle ohikulkutielle ja pelasti kylämiljöön teiden leventymisiltä ja rakennusten siirtymiseltä pois kyläraitin varrelta.