Kirjasto

Vuosina 1913-1957 kirjaston talossa toimi Pienviljelijäkoulu eli Maamieskoulu.

Sjökullan kartanossa eli Lapinjärven Latokartanossa toimi 1896-1911 Uudenmaan ensimmäinen suomenkielinen maatalousopetusta antava oppilaitos. Koulupäivä alkoi klo 6 aamulla ja päättyi klo 19 illalla. Valtio lakkasi avustamasta koulua 1911 ja tehokas, mutta lyhytaikaiseksi jäänyt opetus loppui siihen.

1913 Loviisassa pidettiin yleinen kokous, jossa keskusteltiin pienviljelijöille tarkoitetun maamieskoulun tarpeellisuudesta ja perustettiin koulun kannatusyhdistys. Yhdistys hankki Pukaron kartanon tilanomistaja Jonas Borupilta Brofogdagsen kruununvirkatalon vuokraoikeuden ja koulu aloitti toimintansa 3.11.1913 nykyisen kirjaston (rv. 1898) tiloissa. Borup myös lahjoitti uudelle koululle Latokartanon lakkautetun maanviljelyskoulun opetusmateriaalin ja kirjaston. Kouluun kuului päärakennus, navetta, talli ja muita talousrakennuksia sekä noin 6 hehtaaria maata. Koulu sai lisätilaa uudesta rakennuksesta, nykyisestä kirjastosta (rv. 1921-25) ja oppilaskodin uuden rakennuksen yläkertaan.

Oppilaat huolehtivat mallitilan maataloudesta ja heitä opetettiin harjoittamaan maataloutta ja pienviljelyä modernisti ja järkevällä tavalla. Lisäksi heille opetettiin yleisiä aineita, kuten äidinkieltä, laskentoa ja yhteiskuntaoppia. Ensimmäisen kymmenen vuoden jälkeen aatteellinen innostus hiipui ja jo 1920-luvun alussa koulu alkoi kärsiä oppilaspulasta –vaikka 1920 koulun ovet avautuivat myös naisille. 1930- ja 40-luvuilla oppilaiden määrä oli keskimäärin 20, mikä juuri riitti valtionavun saamiseen. Jatkosodan aikana koululla toimi emäntäkoulu. Maailmansodan jälkeen oppilasmäärät pienenivät ja 1950-luvulla valtio lakkautti tuen. 1957 valmistuivat koulun viimeiset 14 oppilasta.

Lapinjärven kunta osti tontin ja rakennukset 1959. Maamieskoulun alakerta kunnostettiin ja sinne siirrettiin osa kunnan toimistoista. Suomen- ja ruotsinkielinen pääkirjasto on siirretty nykyiselle paikalleen 60-luvun alussa. Lapinjärven kirjasto on perustettu jo 1863 pastori Gustav Ulrik Rosenqvistin aloitteesta. Kirkon sakastiin varattiin kaappi pastorin valitsemia ruotsin- ja suomenkielisiä kirjoja varten, joita seurakuntalaiset saivat sunnuntaisin lainata.