Hei!

Järven kunnostus on aloitettu hoitokalastuksilla, ja ne onnistuivat suunnitelmien mukaisesti. Nuottauksia tapahtui 13 – 14 ja 17 – 18.9 ja uudestaan 15 – 19.10, ja lähes joka päivä onnistuttiin tekemään 2 nuottausta. Uudenmaan ympäristökeskuksen hoitokalastusyksikkö teki nuottaukset yhteistyössä siviilipalveluskeskuksen sivareitten ja paikallisten talkoolaisten kanssa. Kaiken kaikkiaan kalaa poistettiin järvestä noin 11 000 kg, kun aluksi oli ajateltu kalaa saatavan noin 10 tonnia, eli tavoite tuli täytetyksi. Nuotasta palautettiin järveen kaikki hauet, isomman ahvenet ja kuhat, mutta kaikkia kuhanpoikasia ei pystytty palauttamaan järveen niiden hävitessä muiden pikkukalojen joukkoon. Haukia oli keskimäärin vetoa kohden yli 50 ja isompia kuhia yli 10. Ilahduttavaa oli havaita, että kuhat ovat lisääntyneet ja saaliista palautettiin järveen lähes joka kerta useita kymmeniä tämän kesän kuhanpoikasia. Nuotasta poistettiin kaikki särjet, kiisket, pienemmät ahvenet, ruutanat ja suutarit ja vietiin rantaan, missä osa kelpasi ihmisten käyttöön ja suurin osa päätyi kaatopaikan kompostilaitokseen. Lukumääräisesti ja painollisesti oli eniten särkiä ja sitten kiiskiä. Painollisesti kolmanneksi eniten näytti olevan ruutanoita, mutta lukumääräisesti taas ahvenia, kun taas suutareita ei saaliiksi saatu kovinkaan paljon.

Loviisanseudun terveydenhuollon terveystarkastaja Ann-Sofi Lindvall otti kaksi haukea näytteeksi, ja selvitti mikä on Lapinjärven haukien radioaktiivisuus. Molempien kalojen Cesium-137 määrät olivat alle 100 Bq/kg, kun EU:n suositus on alle 600 Bq/kg, joten Lapinjärven kalojen radioaktiivisuuspitoisuus on alhainen ja kala on turvallista syötäväksi.

Järvestä poistettu roskakalamäärä on oletettavasti noin 10 – 15 % järven koko kalamäärästä, ja vastaa vaikutukseltaan vajaan 200 ihmisen puhdistamattomia jätevesiä. Kalassa on fosforia noin 0,7 %, eli nyt saatiin poistettua järvestä noin 70 kg fosforia, mitä voidaan verrata Lamminojasta tulevaan noin 500 kg:n fosforikuormaan vuosittain riippuen lähinnä vuotuisista sateista. Toisaalta Lapinjärvestä poistuu samassa ajassa noin 700 kg vuosittain. Tämä laskelma antaisi ymmärtää, että järvestä poistuisi vuosittain enemmän ravinteita kuin siihen tulee, mutta tämä ei sinänsä pidä paikkaansa, koska Lamminoja kattaa vain noin 70 % Lapinjärven valuma-alueesta, joten joka vuosi Lapinjärveen tulee selvästi enemmän ravinteita kuin mitä siitä poistuu.

Ylihuomenna 24.10 kello 18 on Wasargårdissa tiedotustilaisuus, missä esitellään ruoppaussuunnitelmaluonnokset ja ulkoilupolkusuunnitelmat sekä kerrotaan Lapinjärven kunnostushankkeen nykytilasta. Tässä tilaisuudessa voidaan vielä vaikuttaa ruoppaussuunnitteluun ja muihinkin kunnostusmenetelmiin. Ulkoilupolun toteutuksen aikatauluihin voidaan vaikuttaa. Tällä hetkellä ulkoilupolkuun liittyvä matonpesupaikan rakentaminen etenee, ja tarvittavat laitteet, eli altaat ja mankeli, on jo hankittu ja itse paikka rakennetaan ensi keväänä, joten ensi kesänä on jo mahdollista pestä mattoja Kirkonkylän vedenottamon yhteydessä puhtaalla pohjavedellä ja jätevedet menevät kunnalliseen vedenpuhdistamoon.

Pekka Paavilainen

 Projektipäällikön palsta 10

28.8.2007

Hei!

Taas näyttäisi olevan yksi kesä kääntymässä syksyksi, vaikka vielä on varmasti kauniita säitä tulossa. Tämä kesä on tuonut mukanaan kaikenlaisia säitä pitkistä helteistä rajuihin ukkoskuuroihin. Järven kannalta sää on ollut varsin hyvä, vesi ei ole laskenut kovin alas, vesi on ollut varsin lämmintä uimiseen eikä sinilevää ole näkynyt juuri ollenkaan. Vesi on näyttänyt varsin vihreältä, mutta tämä on johtunut "tavallisista" viherlevistä, jotka kuuluvat kaikkiin reheviin vesistöihin ja ovat harmittomia. Tietysti esteettinen haitta on olemassa, kun vesi ei ole kristallinkirkasta, mutta vaikka Lapinjärvessä ei olisikaan levää, olisi vesi kuitenkin sameaa. Lapinjärvi sijaitsee Etelä-Suomen savikkoalueilla ja valumavedet kuljettavat savea mukanaan järveen ja samentavat vettä. Tämän eron huomaa selvästi, jos käy vertaamassa Lamminojaa, joka laskee järveen luoteiskulmasta, ja Lillträsketistä järven pohjoispuolella laskevaa ojaa kun se ilmestyy metsästä. Lamminoja laskee peltojen läpi ja on harmaa ja samea, kun taas Lillträsketistä laskeva ojan vesi on kirkasta ja vähän rusehtavaa, kun se tulee metsästä ja soilta. Muuten tällä savisameudella ei olisi merkitystä, mutta valitettavasti kun vesi irrottaa mukaansa savea maaperästä ja pelloista, ottaa se mukaansa myös fosforia ja typpeä, jotka järvessä taas rehevöittävät ja aiheuttavat levien ja vesikasvien kasvua. Siksi pitäisi käyttää kaikkia keinoja, joilla voitaisiin vähentää tätä eroosiota. Pellon reunoissa olevat suojakaistat, kynnöt vasta keväällä ja ojan suuntaisesti, peltojen pito kasvipeitteisinä talven yli, suorakylvö ja viherkesannointi ovat keinoja joilla voidaan eroosiota vähentää. Ojista tulisi katsoa paikat missä ojan reuna syöpyy, ja sitten voidaan näihin paikkoihin istuttaa sopivia kasveja tai kivetä ne jolloin saadaan eroosiota vähennettyä. On paljon helpompaa estää eroosio pelloilta ja ojan reunoilta kuin estää vedessä olevan saven pääsy järveen.

Uudenmaan ympäristökeskuksen hoitokalastusyksikkö on tulossa tekemään hoitokalastuksia Lapinjärvelle 13. – 18.9 ja 15. – 19.10. Tarkoitus olisi vetää nuotalla mahdollisimman paljon pientä "roskakalaa" pois järvestä, kuin vain yhdeksässä päivässä keritään. Järvessä on varsin paljon pieniä särkiä, ahvenia ja kiiskiä, jotka välillisesti vaikuttavat veden laatuun, ja jos näitä saadaan vähennettyä riittävästi, tulee vedenlaatu pikkuhiljaa paranemaan. Nuottauksessa saadut petokalat palautetaan järveen jatkamaan omaa roskakalojen poistamista. Valitettavasti nuottaukset tullaan teknisistä syistä tekemään avovedessä eikä rantojen lähellä, joten järvestä ei saada kovin paljon poistettua ruutanoita ja suutareita, jotka viihtyvät enemmän pohjassa ja rantakasvillisuuden suojassa. Keväisin ja alkukesästä näitä voidaan pyytää matalasta rantavedestä kymmeniä kiloja/katiska, niin kuin jotkut kalastajat tälläkin hetkellä tekevät. Hoitokalastuksiin tarvittaisiin talkooväkeä kalan käsittelyyn, ja olisi hyvä, jos kiinnostusta löytyy, ilmoittaa minulle hyvissä ajoin, niin voin järjestellä aikatauluja.

Valitettavasti kunnanhallitus ei hyväksynyt ehdotustani lintutornin rakentamiseksi, joten sitä ei ainakaan tänä syksynä aloiteta. Toivottavasti kuitenkin lähivuosina, että saadaan aloitettua järveen liittyvien virkistysarvojen parantaminen järven kunnostuksen ohessa

Pekka Paavilainen

Projektipäällikön palsta 9                                                                      

20.6.2007

Hei!

Kesä on jo kohtalaisen pitkällä ja kohta on jo juhannus. Vedenpinta Lapinjärvessä on tällä hetkellä alempana kuin vuosi sitten, koska talven lumet jäivät varsin vähäiseksi ja sulivat moneen otteeseen talven mittaan. Loppukevät näytti varsin huolestuttavalta, kun lämpimät ja kuivat säät alkoivat ja vedenpinta vain laski. Onneksi vettä on jonkin verran sadellut, joten vedenpinnan lasku on hidastunut. Lyhyt talvi teki järvelle hyvää, eikä happikato päässyt haittaamaan kalojen elämää ollenkaan. Kalojen kutu tuntuu onnistuneen hyvin, jopa mädin täyttämiä kuhia on tavattu järvellä tänä keväänä, mikä on harvinaisen nopeaa kasvua vuonna 2004 istutetuilta kuhilta. Valitettavasti ruutanoitten ja suutareitten kutu tuntuu onnistuvan myös hyvin, kun rantaveteen asetetuista katiskoista niitä tulee mätiä täynnä yli 10 kg saaliita parin päivän vedessä olon jälkeen. Tämä hoitokalastus voisi olla varsin tehokasta, jos katiskoita olisi riittävän monta pyytämässä, mutta vaatii varsin paljon vaivaa kalastuksessa ja saaliin käsittelyssä.

Varsinaisia hoitokalastuksia olisi järvellä tarkoitus tehdä jo tänä syksynä, kun Uudenmaan ympäristökeskuksen hoitokalastusyksikkö tulee nuottaamaan tänne 13 - 18.9 ja 15 - 19.10 yhteensä 9:ä päivänä. Tarkoitus olisi nuotata järvestä 2 apajaa päivässä ja saada "roskakalaa" niin paljon pois kuin vain saadaan, jos vain sää sallii. Samalla tutkitaan mahdollisia talvinuottauspaikkoja vastaisen varalle. Kalastuskuntien kanssa on jo alustavasti sovittu talkooavun antamisesta, mutta tämä ei välttämättä riitä, joten mielellään otetaan kiinnostuneita avuksi. Lisäksi kalan loppukäsittely on vielä jossain määrin auki ja hyviä ehdotuksia ylimääräisten kalojen hävittämiseksi otetaan mielellään vastaan.

Ruoppaussuunnittelu ja ulkoilupolkusuunnittelu etenevät koko ajan, ja olisi tarkoitus, että ne valmistuisivat tässä kesän aikana. Ruoppauksia ei pystytä aloittamaan vielä vähään aikaan, koska ruoppausluvan saaminen vaatii kuitenkin jonkin aikaa, eikä sitä voi hakea ennen kuin ruoppaussuunnittelu on valmis. Ulkoilupolkuun liittyviä kohteita voidaan sen sijaan aloittaa jo tänä kesänä. Todennäköisesti aloitamme lintutornin rakentamisella, koska sille on jo katsottu sopiva paikka, Hotelli Hanhen ja palokunnan majan välisen lahden ranta, ja sille on jo saatu piirustukset ja rahoituskin on hoidettu. Vielä ei ole päätetty tehdäänkö lintutorni talkoilla vai teetetäänkö se ammattimiehillä. Talkoilla tehtynä se tietysti tulisi edullisemmaksi, jolloin voidaan säästyneitä rahoja käyttää johonkin muuhun kohteeseen, ja ulkoilupolku saadaan nopeammin valmiiksi, mutta jos työ teetetään, saadaan se varmemmin valmiiksi. Eli jos vasara pysyy kädessä ja haluaa osallistua lintutornin pystytykseen joskus elokuussa, niin minulle voi ilmoittautua heinäkuun loppupuolella, ja koitetaan kaikkien kiinnostuneitten kanssa löytää sopiva päivä.

Minulla alkaa juhannuksesta loma, ja olen poissa 4 viikkoa, joten silloin en ole puhelimen tavoitettavissa, mutta ajoittain saatan kuitenkin sähköposteja lukea, tai ainakin loman jälkeen luen ne. Olen taas normaalisti työpaikalla 23.7 lähtien.

Mukavaa kesän jatkoa:

Pekka Paavilainen

Projektipäällikön palsta 8

29.3.2007

Hei!

Meillä on ollut ongelmia nettisivujen päivityksessä, joten uutta tietoa ei ole järvikunnostussivuille ilmestynyt vähään aikaan, mutta koitan taas jatkaa säännöllisillä päivityksillä.

Lapinjärvi näyttää toipuneen hyvin talvesta, mikä ei sinänsä ole ihmeellistä, koska järveen tuli loppujen lopuksi jäät varsin myöhään, vesi oli kauttaaltaan kylmää ja hapekasta ja sitä oli riittävästi syksyn sateiden jäljiltä. Nyt on järveen jo jonkin aikaa tullut lisää vettä lumien sulaessa hyvää vauhtia valuma-alueelta. Todennäköisesti jäät lähtevät Lapinjärvestä ennätyksellisen aikaisin tänä vuonna, koska jää on jo haurastunut paljon ja lämmin sää näyttää vain jatkuvan.

Syksyllä kovat sateet huuhtoivat huomattavasti ravinteita kynnetyiltä pelloilta, ja vedenlaadun tutkimuksissa näkyi huomattavia ravinnepiikkejä. Pahimmillaan Lamminojasta tuli yli 10 kg fosforia vuorokaudessa, kun koko kesän ajan vain muutamia satoja grammoja vuorokaudessa. Sama tapahtui typen kanssa, pahimmillaan lähes 600 kg vuorokaudessa, kun taas kesällä typpivalumat olivat parhaimmillaan alle kilon vuorokaudessa. Kaikki tämä ylimääräinen ravinnehuuhtouma rehevöittää järveä, ja se on lisäksi pois pelloilla kasvavilta kasveilta. Koska talvella ei tullut kovin paljon lunta, ei keväällä tule enää niin suuria valumia, ja suurilta kevättulvilta vältytään enimmäkseen tänä vuonna Lapinjärven rannoilla. Vähäiset kevätvalumat vähentävät pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden määrää, mutta varmuus tälle saadaan kunhan saamme tiedot vesinäytteiden tutkimuksista.

Ulkoilupolun tekninen suunnittelu on annettu tarjouskilpailun jälkeen Ramboll Oy:n Kouvolan toimipisteelle, ja suunnittelu on alkanut karttatyöskentelyllä. Ulkoilupolusta on tarkoitus tehdä koko järven kiertävä. Osittain hyödynnetään jo olemassa olevia teitä ja muuten kunnostetaan tällä hetkellä olevia polkuja parempikuntoisiksi ja polkupyörällä kuljettaviksi. Jonkin verran tehdään uutta polkua, joka kulkee pellolla tai pengermillä. Ulkoilupolun yhteydessä kunnostetaan venesatamat ja uimaranta, ja perustetaan myös uusia. Ulkoilupolun yhteyteen on ajateltu tehtäväksi matonpesupaikka, grilli/levähdyspaikka ja lintutorni. Lintutornin rakentaminen saatetaan aloittaa jo tulevana kesänä. Polku on tarkoitus merkitä maastoon selvästi ja paikoitellen pystyttää infotauluja, missä kerrotaan Lapinjärvestä.

Ranta-alueelle ajatellun ruoppauksen suunnittelun tekee Suunnittelukeskus Oy, joka valittiin tarjouskilpailun perusteella. Suunnittelu tässäkin on aloitettu karttatyöskentelyllä ja jäältä tehdyillä pohjan laadun selvityksillä. Pohjaselvityksien perusteella voidaan suunnitella miten ruopataan ja mitä ruoppausmassoilla voidaan tehdä. Jos ruoppausmassat ovat puhtaita ja ravinteikkaita, voidaan niitä käyttää maanparannusaineena pelloilla, jolloin voidaan pelloille palauttaa osa siitä aineksesta mitä sateet ovat niiltä aikojen kuluessa huuhtoneet. Jos massoja levitetään pelloille, on massoja mahdollisesti syytä kalkita, että saadaan pellon pH hyväksi kasvien kasvulle. Jos ruoppausmassat ovat lähinnä puhdasta savea, voidaan tätä käyttää maanrakennuksessa, esim. kaatopaikkojen peittämiseen tai tieluiskien muotoiluun. Osa ruoppausmassasta on semmoista, että sitä ei voi hyötykäyttää, ja se pitää läjittää maalle missä se voidaan muutaman vuoden jälkeen maisemoida, tai voidaan läjittää se rantavyöhykkeelle, jolloin voidaan muotoilla rantoja vaihtelevammiksi, mutta silloin joudutaan huolehtimaan riittävästä eroosiosuojauksesta, ettei ruopattu massa valu takaisin järveen täyttämään ruopattuja alueita. Joissain paikoin voidaan ulkoilupolkua toteuttaa ruoppausmassoilla läjitetyille ranta-alueille, jolloin ulkoilupolun alle ei jää näillä alueilla ollenkaan peltoa.

Mukavaa kevään jatkoa:

Pekka Paavilainen

Projektipäällikön palsta 7

1.2.2007

Hei!

Järveen on taas tullut jääkansi, mutta tällä kertaa järvessä on riittävästi vettä, ja jäät tulivat sen verran myöhään, että happikadosta ei ole tältä talvelta vaaraa. Kylmässä vedessä hapen kuluminen on vähäistä koska bakteerien ja kalojen elintoiminnot hidastuvat. Kylmään veteen voi sitoutua enemmän happea kuin lämpimään veteen ja järven vihdoin jäätyessä vesi oli viileää, ja siinä oli riittävästi happea, joten paljon happea vaativat kalat kuten kuhat tulevat selviämään tästä talvesta. Lumen tulo ja pakkaset hidastavat valumia järveen ja jään alla veden liike vähenee ja vedessä leijuvat savihiukkaset laskeutuvat pohjaan ja vesi kirkastuu. Syksyllä kovat sateet huuhtoivat huomattavasti ravinteita kynnetyiltä pelloilta, ja vedenlaadun tutkimuksissa näkyi huomattavia ravinnepiikkejä. Pahimmillaan Lamminojasta tuli yli 10 kg fosforia vuorokaudessa, kun koko kesän ajan vain muutamia satoja grammoja vuorokaudessa. Sama tapahtui typen kanssa, pahimmillaan yli 500 kg vuorokaudessa, kun taas kesällä typpivalumat olivat parhaimmillaan alle kilon vuorokaudessa. Kaikki tämä ravinnehuuhtouma rehevöittää järveä, ja se on lisäksi pois pelloilla kasvavilta kasveilta.

Ulkoilupolun tekninen suunnittelu on annettu tarjouskilpailun jälkeen Ramboll Oy:n Kouvolan toimipisteelle, ja suunnittelu on alkanut karttatyöskentelyllä. Ulkoilupolusta on tarkoitus tehdä koko järven kiertävä. Osittain hyödynnetään jo olemassa olevia teitä ja muuten kunnostetaan tällä hetkellä olevia polkuja parempikuntoisiksi ja polkupyörällä kuljettaviksi. Jonkin verran tehdään uutta polkua, joka kulkee pellolla tai pengermällä. Ulkoilupolun yhteydessä kunnostetaan venesatamat ja uimaranta, ja perustetaan myös uusi uimaranta. Ulkoilupolun yhteyteen on tarkoitus tehdä matonpesupaikka, grilli/levähdyspaikka ja lintutorni. Polku on tarkoitus merkitä maastoon selvästi ja paikoitellen pystyttää infotauluja, missä kerrotaan Lapinjärvestä.

Ranta-alueelle ajatellun ruoppauksen suunnittelun tekee Suunnittelukeskus Oy, mikä valittiin tarjouskilpailun perusteella. Suunnittelu tässäkin alkaa karttatyöskentelyllä, ja sitten kun jäät ovat riittävän kantavia, otetaan ruopattavilta alueilta pohjanäytteitä, millä selvitetään pohjan koostumus ja laatu, ja näillä tiedoilla voidaan suunnitella miten ruopataan ja mitä ruoppausmassoilla voidaan tehdä. Jos ruoppausmassat ovat puhtaita ja ravinteikkaita, voidaan niitä käyttää maanparannusaineena pelloilla, jolloin voidaan pelloille palauttaa osa siitä aineksesta mitä sateet ovat niiltä aikojen kuluessa huuhtoneet. Jos massoja levitetään pelloille, on massoja mahdollisesti syytä kalkita, että saadaan pellon pH hyväksi kasvien kasvulle. Jos ruoppausmassat ovat lähinnä puhdasta savea, voidaan tätä käyttää maanrakennuksessa, esim. kaatopaikkojen peittämiseen tai tieluiskien muotoiluun. Osa ruoppausmassasta on semmoista, että sitä ei voi hyötykäyttää, ja se pitää läjittää maalle missä se voidaan muutaman vuoden jälkeen maisemoida, tai voidaan läjittää se rantavyöhykkeelle, jolloin voidaan muotoilla rantoja vaihtelevammiksi, mutta silloin joudutaan huolehtimaan riittävästä eroosiosuojauksesta, ettei ruopattu massa valu takaisin järveen täyttämään ruopattuja alueita. Joissain paikoin voidaan ulkoilupolkua toteuttaa ruoppausmassoilla läjitetyille ranta-alueille, jolloin ulkoilupolun alle ei jää näillä alueilla ollenkaan peltoa.

Mukavaa talvea:

Pekka Paavilainen

Projektipäällikön palsta 6

22.11.2006

Hei!

Talvi tuli sitten aikaisin, mutta näyttää siltä, että se myös meni.Syksy etenee, vaikka lämpöä vielä riittää. Vedenpinta Lapinjärvessä ei vielä ole juurikaan noussut, koska alueelle satava vesi enimmäkseen imeytyy kuivaan maaperään. Toiveikkaana aina katselen säätiedotuksia, että tulisivatkohan kunnon sateet vihdoin, mutta näyttää siltä, että suuremmat sateet kiertävät Lapinjärven. Sateiden toivominen on tietysti kummallista, kun kaikki muut toivovat kuulaita syyspäiviä, mutta järvelle olisi tärkeää saada mahdollisimman paljon vettä ennen talven tuloa. Kovat sadekuurot eivät toisaalta ole hyviä, koska ne huuhtovat pelloilta ravinteita jotka rehevöittävät taas järveä. Järven kannalta paras olisi viikkokausia jatkuva tasainen rauhallinen sade ja lisäksi loppusyksystä pitkä viileä tuulinen kausi, jolloin järvi saataisiin pohjia myöten kylmäksi ja veteen riittävästi happea ennen jäiden tuloa. Jos kuitenkin tyynen syksyn jälkeen jäät tulevat aikaisin, pitää hyvissä ajoin ryhtyä järven ilmastuksiin, jolloin saadaan ainakin osa kalakannasta selviämään hengissä. Talviaikainen ilmastus näin matalalla järvellä on helposti vain tekohengitystä, mutta riittävän ajoissa aloitettuna "potilas" voi pelastua.

Hanhet tuntuvat vallanneen Lapinjärven ja niiden ääniä kuuluu Kirkonkylällä lähes jatkuvasti. Arktisten hanhien ja muiden pohjoisesta tulleiden hanhien parvet ovat lähteneet liikkeelle, ja ne lepäilevät Lapinjärvellä ja läheisillä niityillä. Nyt jos hankkeessa ja osittain aikaisemminkin suunniteltu lintutorni olisi järven rannalla, olisi siellä varmasti innokkaita lintujen tarkkailijoita hanhiparvia tarkkailemassa. Nytkin järven rannat antavat oivallisen mahdollisuuden lintujen tarkkailuun, mutta rantojen mataluudesta johtuen näkyvyys ei ole kovin hyvä. Lintutorni on osa suunniteltua järven kiertävää ulkoilureittiä. Ulkoilureittiin on alustavasti suunniteltu pyörällä kuljettava reitti järven ympäri, missä olisi opastintauluja matkan varrella. Reitin yhteydessä olisi levähdyspaikka grilleineen, matonpesupaikka ja edellä mainittu lintutorni. Ulkoilupolun rakentamisen yhteydessä olisi tarkoitus kunnostaa uimaranta ja venesatamia. Sjökullan viereen olisi tarkoitus lisäksi perustaa uusi uimaranta. Ulkoilupolusta olisi tarkoitus tehdä tarkemmat suunnitelmat ja jos rahoitus saadaan järjestymään olisi järven kiertäminen tulevaisuudessa miellyttävämpää.

Sain tuossa jonkin aikaa sitten valmiiksi Lapinjärven valuma-aluekartoituksen, joka on luettavissa hankkeen nettisivuilla "hankkeen eteneminen" kohdassa. Valuma-aluekartoitus on väline, millä voidaan selvittää mistä järveen tulee ravinteita ja minkä verran. Tämä tieto on tärkeä suunniteltaessa valuma-alueella tapahtuvia kunnostustoimenpiteitä. Voimavarat voidaan kohdistaa niihin paikkoihin, jossa voidaan edullisimmin saada suurin kuormituksen vähenemä. Valuma-aluekartoituksella voidaan myös selvittää, mitä itse järvellä voidaan tehdä rehevöitymisen vähentämiseksi, kun tiedetään järvellä tapahtuvan sisäisen kuormituksen ja järveen tulevan ulkoisen kuormituksen suhde.

Ohjausryhmän kanssa olemme keskustelleet mahdollisista kunnostustoimenpiteistä järvellä, ja olemme saaneet rajattua toimenpiteitä muutamaan. Näitä kunnostustoimenpiteitä olisi tarkoitus suunnitella tarkemmin ja jos ne varmistuvat toteuttamiskelpoisiksi, hakea tarvittavat luvat ja rahoitus ja ryhtyä toimeen.

Mukavaa syksyä:

5.9.2006

Hei!

Vihdoin nuo kauan odotetut sateet alkoivat, mutta kestää varsin kauan, ennen kuin järvi on taas normaalissa korkeudessa tai pohjavesien pinnat ovat nousseet normaaliksi. Toivottavasti maanviljelijät ehtivät puida viljansa pelloilta ennen sateiden alkua. Järven vedenpintaa on mitattu noin kerran viikossa, ja veden pinta on laskenut tasaisesti jäiden lähdöstä lähtien aina viime viikkoon asti. Huhtikuussa veden korkeus oli 24,70 m ja viime viikolla veden korkeus oli 24,12 m joten vesi on laskenut 58 cm kesän aikana. Tällä viikolla veden pinta on ollut samalla korkeudella, kuin viime viikolla, eli nämä sateet, mitä viime aikoina on tullut, ovat pysäyttäneet järven laskun. Sateita ei kuitenkaan ole tullut riittävästi, että vesi olisi nousemassa Lapinjärvessä. Maaperä valuma-alueella on niin kuiva, että kestää aikansa, ennen kuin maaperä on niin märkä, ettei ime enempää ja ylimääräinen vesi pääsee valumaan järveen. Pohjavedet ovat nyt viikon aikana nousseet noin 1 cm, mutta tämä kuivuus ei kuitenkaan ollut vaikuttanut pohjavesiin niin paljon, kuin järven pintaan.

Jos vettä sataa kerralla rankasti, ei maa tietenkään ehdi imeä kaikkea, vaan ylimääräinen vesi valuu pintavaluntana ojiin ja ottaa mukaansa helposti irtonaista ainesta. Irtonaisen aineen mukana järveen huuhtoutuu ravinteita, typpeä ja fosforia, jotka rehevöittävät järveä ja lisäävät levien kasvua. Syksyisin eroosio on ongelma, kun pellot on kynnetty, varsinkin jos ne on kynnetty ojaan päin, jolloin pellolta voi valua suuriakin määriä kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Pelloilta huuhtoutuva kiintoaines mataloittaa ojia ja järveä, rehevöittää järveä ja on tietysti pois pelloilta ja huonontaa maan kasvukuntoa. Siksi olisi hyvä jos viljelyssä käytettäisiin hellävaraisempia viljelymenetelmiä. Pellot voisi jättää kasvipeitteiseksi tai sängelle talven ajaksi, kyntää vasta keväällä ennen istutusta tai viljellä suorakylvöllä. Jos halutaan kyntää syksyllä, tulisi pelto kyntää mahdollisuuksien mukaan korkeuskäyrien mukaisesti ojan suuntaisesti, jolloin pintavaluntaa saadaan hidastettua huomattavasti. Rinnepelloille voisi ojan varteen perustaa suojavyöhykkeen tai ainakin suojakaistan, joihin saa maatalouden ympäristötukea, jotka vähentävät varsin hyvin ojaan päätyvän kiintoaineen ja ravinteiden valumia. Jo ojaan päässyttä kiintoainetta ja ravinteita voidaan vähentää perustamalla ojaan kosteikkoja tai vaikka pohjapatoketjuja.

Elokuun puolessa välissä viikolla 33 tehtiin järvellä koekalastuksia. Kalatalousyrittäjä Kari Kinnunen oli vastuussa kalastuksista. Kalastukset aloitettiin 15.8 laskemalla rysät pyyntiin, toinen vähän uimarannasta länteen päin ja toinen järven syvännealueelle Storholmenin itäpuolelle. Näitä rysiä käytiin sitten kokemassa kolmena seuraavana aamuna. 15.8 vedettiin lisäksi yksi nuotta-apaja. Seuraavana päivänä vedettiin 2 nuotta-apajaa ja sitä seuraavana 3 nuotta-apajaa Viimeisenä päivänä 18.8 rysien kokemisen jälkeen ne poistettiin vedestä, ja varsinaiset kalastukset olivat ohi. Kaiken kaikkiaan saalista saatiin noin 1500 kg, joka enimmäkseen laskettiin takaisin veteen. Jokaisesta saaliista otettiin erilleen osa kaloista, jotka mitattiin ja laskettiin, jolloin saatiin arvio Lapinjärven kalakannan koosta ja kunnosta. Petokalat, kuhat ja hauet, laskettiin ja päästettiin takaisin mahdollisimman hyväkuntoisia. Kuhia saatiin saaliissa varsin paljon, ja ne olivat kasvaneet hyvin vuoden 2004 istutuksen jälkeen. Myös joitakin vuonna 2005 istutettuja kuhia saatiin saaliiksi. Joitakin ahvenia oli ilmeisesti selvinnyt vuoden 2003 happikadosta ja ne olivat lisääntyneet hyvin. Ahventen kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa, ja ne ovatkin tällä hetkellä särjen jälkeen toiseksi runsain kalalaji Lapinjärvessä. Ahvenien ja kuhien kasvu on ollut sen verran nopeaa, että luultavasti muutaman vuoden päästä pyyntikokoista kalaa on Lapinjärvessä runsaasti. Kuhia olisi kuitenkin syytä vähän pyrkiä suojelemaan, että järveen saataisiin luontaisesti lisääntyvä kuhakanta. Kiiskiä saatiin myös runsaasti ja joitakin suuria suutareita ja ruutanoita. Muita kalalajeja ei tavattu, mutta saattaa olla, että järvessä on vielä jonkin verran lahnoja, koska tuskin happikato on niitä kaikkia tappanut. Kalakannan koko on tällä hetkellä hyvin runsas, mutta petokalojen ja saaliskalojen suhde ei ole mitenkään kovin huono, varsinkaan kun jo ensi kesänä happikadon jälkeisistä sukupolvista ensimmäiset ahvenet siirtyvät käyttämään lähes pelkästään kalaravintoa ja aloittavat pienten särkikalojen harventamisen. Hauet ja kuhat huolehtivat tehokkaasti vähän suurempien särkikalojen harventamisesta. Valitettavasti täysikokoiset ruutanat ja suutarit ovat jo niin isoja, että petokalat eivät niitä pysty syömään, joten ainoa mahdollisuus niiden vähentämiseen on kalastaminen. Itse söin koekalastussaaliista yhden suutarin, eikä siinä ainakaan ollut mitään erityistä mudan makua, vaan oli erinomainen uunissa paistettuna. Kalakannan vähentämiseksi voisi olla syytä tehdä hoitokalastuksia siten, ettei kalakannan koostumus kuitenkaan vaarannu.

Nyt pitää seurata syksyn etenemistä, että voimme varautua hyvissä ajoin, jos talven happikato uhkaa. Jos syksy on sateinen, tuulinen ja pitkä, voimme välttää uhkaavan happikadon, mutta jos järven pinta ei nouse, on tyyni ja lämmin syksy sekä jäät tulevat aikaisin, on happikato hyvin todennäköinen.

Mukavaa alkusyksyä:

Pekka Paavilainen

Projektipäällikön palsta 4

1.8.2006

Hei!

Kesä jatkuu kauneimmillaan, mutta ei haittaisi ollenkaan, jos välillä tulisi vettäkin. Pohjavesien pinnat ovat laskeneet ja kaikki kasvillisuus on jo ruvennut kärsimään kuivuudesta. Järven pinta on laskenut huomattavasti, koska valuma-alueelta ei tule riittävästi vettä korvaamaan haihtumista ja Loviisanjokeen valuvaa vettä. Haihdunta on merkittävä vedenpinnan laskija Lapinjärvellä, koska järven pinta-ala on varsin suuri, jolloin haihduttava pinta on myös suuri, ja matalana järvi lämpenee nopeasti pohjia myöten ja lämmin vesi haihtuu herkemmin. Lisäksi tämä kesä on ollut varsin tuulinen, mikä lisää tehokkaasti haihtumista. Ei täällä Lapinjärvellä ole ollut mitään myrskyjä, mutta ei myöskään pitkiä tyyniä jaksoja. Toisaalta pienet valumat valuma-alueelta aiheuttavat sen, että ei myöskään paljon ravinteita tule veden mukana, joten veden ravinnepitoisuudet eivät pääse kasvamaan. Toivottavasti syksyllä tulee sentään sateita, että vedenpinta järvessä saadaan nostettua, jolloin hapettomuudesta johtuvia kalakuolemia talvella voidaan välttää.

Vaikka vedet ovat olleet lämpimiä, ei Lapinjärvessä ole ollut mitenkään merkittävästi sinilevää. Viikosta 26 lähtien olen havainnut sinilevää lapinjärvessä, mutta määrät ovat olleet vähäisiä. Ravinnepitoisuudet ovat olleet järvessä vähän normaalikesää vähäisempiä, mikä osaltaan on vähentänyt sinilevien määrää. Sinilevän määrä tulee todennäköisesti kuitenkin kasvamaan runsaaseen, mutta ei luultavasti erittäin runsaaseen. Jos sinilevää on vedessä runsaasti tulisi välttää uimista, mutta ei ainakaan vielä ole syytä lopettaa uimista. Minäkin vielä viime viikon loppupuolella kävin uimassa Lapinjärven uimarannalla, mutta tällä viikolla en ole vielä kerinnyt käymään. Jos Sinilevät tästä nykyisestä lisääntyvät, järjestän varoituskyltit uimarannalle.

Teimme heinäkuun alussa harjoittelija Minttu Kujanpää-Kyyhkysen kanssa kasvillisuuskartoituksen Lapinjärvellä. Selvitimme lähinnä vesikasvien lajit ja kasvumäärät, mutta kartoitimme myös aivan rannassa kasvaneita kasveja. Emme ainakaan havainneet mitään erikoisia kasveja, jotka vaikuttaisivat kunnostustoimiin, mutta jos jollain on tietoa jostain Lapinjärvellä tai sen rannalla kasvavasta rauhoitetusta kasvista, niin olisin kiitollinen jos ilmoittaisitte minulle.

Viikolla 33 elokuun puolessa välissä olisi tarkoitus tehdä kalastoselvitys Lapinjärvellä. Tarkoitus olisi selvittää kuinka suuri Lapinjärven kalakanta on, ja mitä lajeja siellä lähinnä on. Edellisistä kalastoselvityksistä ja kalastajien tiedoista saa hyvän arvion kalakannasta, mutta varsinaista kalastoselvitystä ei ole tehty talven 2003 kalakuolemien jälkeen, joten tieto on jo vanhentunutta. Kalatalousyrittäjä Kari Kinnunen on tarjouskilpailun jälkeen palkattu tekemään kalastoselvitys, ja sovimme, että hän tulee 14-18.8 olevalla viikolla, tarkat päivät riippuvat säistä. Pistän tiedotteen tänne nettisivuille tarkoista päivistä heti kun saan tiedon ja ilmoitan kalastuskunnille. Kaikki ovat tervetulleita seuraamaan kalastoselvityksen tekemistä, ja talkooporukkaa luultavasti tarvitaan jonkun verran kalaa käsittelemään. Mittausten jälkeen kaloja saa ottaa itselleen, lukuun ottamatta hyväkuntoisia petokaloja, jotka pyritään palauttamaan takaisin järveen syömään "roskakaloja".

Olen kierrellyt parin viikon aikana maastossa katselemassa kosteikkojen paikkoja valuma-alueella, ja muutamia mahdollisia paikkoja onkin löytynyt. Nyt pitää vain alkaa suostutella maanomistajia kosteikonperustajiksi. Kosteikoilla olisi mahdollista pidättää ravinteita, mutta myös hidastaa veden virtausta, jolloin Lapinjärvi ei kuivuisi kesäisin niin paljon. Lisäksi oikein toteutettu kosteikko saattaa lisätä riistalintujen määrää.

Mukavaa kesän jatkoa: Pekka Paavilainen

Projektipäällikön palsta 3

8.6.2006

Hei!

Kesä on alkanut vehreänä, mutta laajemmat kasvillisuudet vielä odottavat itseään järvellä. Säät ovat olleet viileät, joten veden lämpötilat eivät vielä ole päässeet nousemaan sinileville suotuisiksi. Huonot säät sateineen ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että järven vedenpinta ei ole päässyt laskemaan. Tällä hetkellä vedenpinta on 24,51 m korkeudessa, kun padon yläreuna Loviisanjoen alussa on 24,4 m korkeudessa. Mitä korkeammalla tässä vaiheessa vedenpinta pysyy, sitä vähemmän se kesän aikana pääsee laskemaan ja sitä parempana veden laatu pysyy.

Minä toimin Lapinjärvellä sinilevien tarkkailijana, ja ilmoitan sinilevähavainnoista Suomen ympäristökeskukselle viikoittain. Tällä hetkellä järvellä ei ole havaittavissa sinilevää. Vedessä on jonkin verran vaaratonta havupuiden siitepölyä, joka voi näyttää sinilevältä. Tarkkailupisteenä on Kirkonkylän uimaranta, ja jos levää on vedessä niin suuria määriä, ettei uimista suositella ilmoitan siitä uimarannalla. Suurista sinileväesiintymisistä otan näytteet ja lähetän ne ympäristökeskukseen, missä tutkitaan mitä sinilevälajeja näytteessä on ja onko joukossa myrkyllisiä lajeja. Pari vuotta kestänyt sinilevien myrkyllisyystutkimus päättyi juuri ja enää ei levänäytteiden myrkyllisyyttä tutkita, mutta jos myrkyllisiä lajeja havaitaan voidaan melko varmasti todeta veden olevan myrkyllistä. Varoitan tarpeen mukaan ihmisiä sinilevien myrkyllisyydestä. Sinilevämyrkyt eivät käytännössä ole ihmiselle tappavan myrkyllisiä, koska ihmiset eivät juo järvivettä merkittäviä määriä, mutta voivat aiheuttaa ihottumaa ja pahoinvointia. Jos vedessä on suuria määriä sinilevää. Ei vettä tulisi käyttää pesuvetenä eikä saunassa löylyvetenä. Kotieläimiä pitäisi estää uimasta vedessä ja juomasta vettä jos siinä on sinilevää.

Nyt lähiaikoina minun olisi tarkoitus aloittaa kenttäkäynnit valuma-alueella. Tarkoitus olisi kierrellä alueella ja tutkia mistä järveen tulee ravinteita, ja mitä voitaisiin tehdä niiden vähentämiseksi. Maanomistajien kanssa voidaan suunnitella vesiensuojelumenetelmiä heidän maallaan ja asuntojen/vapaa-ajan asuntojen omistajien kanssa voidaan keskustella jätevesien käsittelystä. Ilmoittelen etukäteen soittamalla kun olen jonnekin tulossa, että voidaan sopia kaikille sopiva hetki kierrokselle. Ensi viikolla tarkkailen Loviisanjokea ja heinäkuun alussa tulen tekemään vesikasvillisuusselvityksen Lapinjärvellä.

Ystävällisin terveisin: Pekka Paavilainen

3.5.2006

Hei!

Vapun aikoihin Lapinjärvi pääsi eroon jääpeitteestään ja minä näin työmaani kokonaisuudessaan. Järvi vaikuttaa kauniilta, eikä näin keväällä näy selviä ongelmia järven kunnossa. Tänä talvena järvi selvisi ilman kalakuolemia, eli happea riitti koko talven ajan. Se on hyvä merkki, ei pelkästään kalaston kannalta, vaan myös siksi, että järven pohjasedimenteissä ei ole liuennut kovin paljon fosforia levien ravinnoksi.

Eilen oli Wasargårdissa Lapinjärven kunnostus- ja käyttösuunnitelma -hankkeen yleisötilaisuus. Yleisöä paikalla oli 21 henkeä, mikä oli kohtalaisen paljon siihen nähden, että en hoitanut asiasta tiedottamista kovin tehokkaasti. Tilaisuus alkoi kello 18 hankeen johtajan Antti Vaittisen puheenvuorolla. Hän kertoi, miksi hanketta oli lähdetty viemään eteenpäin, ja mitä tavoitteita hankkeella on. Sitten pääsin minä kertomaan, mitä olen saanut aikaiseksi näiden puolentoista kuukauden aikana, minkä olen ollut tätä projektia vetämässä. Ajankohtaista sivulla on lyhennelmä esityksestäni, joten he jotka eivät päässeet eilen paikan päälle voivat kuitenkin saada selville, mistä puhuttiin. Esityksen jälkeen heräsi vilkas keskustelu järven kunnostuksesta ja minulta kysyttiinkin paljon kysymyksiä. Koitin parhaani mukaan vastailla ihmisten kysymyksiin, ja toivottavasti ihmiset saivat hyviä vastauksia kysymyksiinsä. Sain myös monia hyviä ehdotuksia ja mielipiteitä. Keskustelun aiheet vaihtelivat imuruoppauksesta ja muusta ruoppauksesta aina lasten ja nuorten aktivointiin kalastuksen pariin. Kuulin, että valuma-alueella on tulossa kunnostusojituksia, ja muutenkin metsä ja suoalueiden kunnostuksesta puhuttiin. Keskustelimme järven kuivaamisesta ja lähteiden vaikutuksesta tähän kunnostusvaihtoehtoon. Järven sisäinen kuormitus koettiin merkittäväksi ja vinoutunut kalakanta suurelta osin syylliseksi tähän. Monet ihmiset kokivat järvellä olevat uivat saaret ongelmaksi, mille pitäisi välittömästi tehdä jotain.

Olin tyytyväinen siihen, että niin monet ihmiset ilmaisivat kiinnostuksensa hanketta kohtaan. Toivottavasti kiinnostus jatkuu, ja yhä useammat kiinnostuvat järven kunnostuksesta, koska mitä useampi osallistuu, sitä parempiin tuloksiin voimme päästä.

Tänään lähetimme muutamia haukia tutkittavaksi laboratorioon. Hauista olisi tarkoitus tutkia raskasmetalleja ja cesium 137 eli säteilypitoisuuksia. Tutkimusten tarkoituksena on selvittää kuinka kelvollisia järven kalat ovat ruoaksi. Kunhan saan tulokset, niin kerron ne teille, kalastuskunnalle ja pistän tiedotteen myös kunnan ilmoitustaululle.

Ystävällisin terveisin: Pekka Paavilainen

Parhaiten olen tavoitettavissa kunnantalolla, minne voi aina tulla juttelemaan järven kunnostuksesta. Jos ei itse pääse, niin minut tavoittaa puhelimitse numerosta 5108665 tai 050 5010420 tai sähköpostilla osoitteesta pekka.paavilainen@lapinjarvi.fi

27.3.2006

Hei!

Minut valittiin Lapinjärven kunnostus- ja käyttösuunnitelman projektipäälliköksi, vaikka tuntuu siltä, että nimitys on vähän liian hieno, enkä halua kenenkään välttävän yhteydenottoa, koska ei halua häiritä päällikköä. Joka tapauksessa tarkoitukseni olisi saada tämän puolentoista vuoden aikana aikaiseksi kunnostussuunnitelma, joka olisi toteuttamiskelpoinen, kaikkia tai ainakin suurinta osaa kuntalaisia miellyttävä ja joka vaikuttaisi merkittävästi järven tilaa parantavasti. Tähän tulokseen päästäkseni toivon teiltä apua, neuvoja, ehdotuksia ja aikanaan aivan konkreettista työtä kunnostuksen suhteen. Tulen jatkossa kertomaan hankkeen etenemisestä täällä nettisivuilla, mutta myös yleisötilaisuuksissa, joita pyritään pitämään aina tarpeen mukaan. Tulen jossain vaiheessa lähettämään järven valuma-alueella asuville ja mökkejä omistaville kyselyn, missä kysellään järveen ja asumiseen liittyviä kysymyksiä. Tulen kiertelemään alueella, mutta ilmoitan ja pyydän luvan maanomistajilta etukäteen. Tarkoitus olisi toimia mahdollisimman avoimesti ja yhteistyössä kaikkien järven kunnosta kiinnostuneiden kanssa.

Olen nyt ollut 2 viikkoa töissä, ja olen tutustunut tilanteeseen, ja hahmotellut vaihtoehtoisia kunnostusmenetelmiä. Mitään varmaa en voi vielä järvestä sanoa, koska en ole edes nähnyt sitä muuta kuin jääkannen peittämänä. Järven tilanteen selvittämiseksi on tarkoitus tehdä tutkimuksia, joista ensimmäisenä teemme pohjan sedimenttitutkimukset, koska niiden ottaminen onnistuu helpoiten jäältä. Jatkossa tutkimme vesinäytteitä järvivedestä ja järveen laskevista ojista. Teen valuma-aluekartoituksen, josta selviää järven suurimmat kuormittajat, ja jonka avulla voidaan lähteä kehittämään kunnostusmenetelmiä. Järveen ulkopuolelta tulevat ravinteet ovat pitkälti syynä järven huonoon kuntoon ja pelkkä järven kunnostaminen ei hyödytä mitään jos ei samalla puututa ulkopuolelta tulevaan kuormitukseen. Järven kunnostaminen on pitkä prosessi ja vaatii kaikkien ponnistelua yhteiseen päämäärään päästäksemme.

Ystävällisin terveisin: Pekka Paavilainen

Parhaiten olen tavoitettavissa kunnantalolla numerosta 5108665 tai 050 5010420

Ja sähköpostilla osoitteesta pekka.paavilainen@lapinjarvi.fi