Antti Vaittinen

Esa Ahonen

Jouko Toropainen

Peter Wallèn

Kari Rantala

Ben Silfvast

Jarmo Vääriskoski

Håkan Illman

Ilmi Tikkanen

Kai Samanen

Pekka Paavilainen sihteeri

1. KOKOUKSEN AVAUS

Ohjausryhmän puheenjohtaja Kim Jordas avasi kokouksen, ja toivotti osallistujat tervetulleeksi kokoukseen.

2. SALOY Oy:n EDUSTAJIEN ESITTELY

Tapio Salminen Saloy Oy:stä esitteli kehittelemiään sinilevän torjuntakeinoja, uimarannan rajaavia sinileväpuomeja sekä sinilevän keräämiseen suunniteltua keräyslauttaa. Esittelyn tarkoituksena oli etsiä yhteistyökumppaneita keräyslautan jatkokehittelyyn ja saada keräyslautoista kaupallisesti toimiva tuote.

 

3. KOKOUSEDUSTAJIEN PAIKALLAOLON TOTEAMINEN

Kokouksen aluksi kiersi nimilista, mihin paikalla olevat ohjausryhmän edustajat kirjoittivat nimensä. Ari Heikkilä oli estynyt tulemasta kokoukseen, mutta muuten ohjausryhmä oli täysilukuinen.

4. KOKOUKSEN ALKUTOIMET JA JÄRJESTÄYTYMINEN

Hankkeen projektipäällikkö Pekka Paavilainen toimi kokouksen sihteerinä.

5. HANKKEEN ETENEMINEN

Pekka Paavilainen kertoi hankkeen tämänhetkisestä tilasta. Järven ilmastus ei tänä talvena ole ajankohtainen, mutta ilmastusta järvellä oli suunniteltu, ja olemassa olevia suunnitelmia voidaan jatkossa käyttää hyväksi, jos talviset olosuhteet niin vaativat. Pekka Paavilainen suositteli vuokralaitteiden käyttöä siinä tapauksessa.

Maanomistajilta on aloitettu lupien pyytäminen ulkoilupolkua ja ruoppauksia varten. Tätä jatketaan siihen asti, kunnes on saatu kaikilta asianomaisilta luvat.

Hoitokalastuksien suorittamista on pyydetty Uudenmaan ympäristökeskuksen hoitokalastusyksiköltä, ja he ovat ilmoittaneet alustavasti, että ei ole mitään erityistä syytä, miksi he eivät voisi tehdä työtä, jos hoitokalastukset eivät ole osa Lapinjärven kunnostus- ja käyttösuunnitelma –hanketta, vaan erillinen hanke, jonka rahoitus tulee muista kanavista. Hoitokalastukset alkaisivat aikaisintaan keväällä jäitten lähdettyä, koska tuntemattomalla järvellä talvinuottaukset ovat epävarmoja ja Lapinjärvessä olevat ruutanat ja suutarit oleskelevat talvella pohjassa.

Järvellä aloitettavien ruoppausten ruoppausmassojen hyötykäyttömahdollisuuksia ollaan kartoitettu, ja muutamia mahdollisia yhteistyökumppaneita on jo löydetty. Ruoppausmassojen hyötykäyttö ei kuitenkaan poista läjitysalueiden tarvetta, koska ruoppausmassa on joka tapauksessa hyvin vesipitoista ja se pitää jossain määrin kuivata ennen pois kuljettamista tai muuta hyötykäyttöä.

Mahdollisista kosteikkopaikoista keskusteltiin ja todettiin, että alueen maasto vaikeuttaa kosteikkojen perustamista, mutta niitä pitää kuitenkin mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja toteuttaa.

 

6. RUOPPAUSSUUNNITELMATARJOUSTEN KÄSITTELY

Ruoppaussuunnittelutarjouksia oli pyydetty viideltä yritykseltä, ja kolmelta oli saatu tarjous. Suunnittelukeskus Oy:ltä, Geopalvelu Oy:ltä ja Pöyry infralta. Näistä edullisimman tarjouksen antoi Suunnittelukeskus, ja koska tarjoukset olivat kaikki tarjouspyynnön mukaisia suosittelivat Pekka Paavilainen, Jouko Toropainen ja Antti Vaittinen tämän tarjouksen hyväksymistä. Ohjausryhmä ihmetteli tarjousten hintaeroa ja muutenkin korkeaa hintaa. Ohjausryhmä suositteli Suunnittelukeskuksen tarjouksen hyväksymistä.

7. ULKOILUPOLKUSUUNNITELMATARJOUSTEN KÄSITTELY

Ulkoilupolkusuunnittelutarjouksia oli pyydetty viideltä yritykseltä. Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, Maisemakontroll Ky Anneli Ruohonen, Ramboll Oy ja Tieliikelaitos lähettivät tarjouksen, ja koska valinnalle ei ollut annettu erityisiä kriteereitä, suosittelivat Pekka Paavilainen ja Jouko Toropainen edullisimman tarjouksen valitsemista. Edullisimman tarjouksen oli antanut Ramboll Oy. Ohjausryhmä suositteli Ramboll Oy:n tarjouksen hyväksymistä.

8. JATKOHANKKEEN RAHOITUS

Antti Vaittinen kertoi 14.11.2006 Uudenmaan ympäristökeskuksessa pidetystä kokouksesta. Kokouksessa käsiteltiin Lapinjärven kunnostus- ja käyttösuunnitelma –hankkeen jälkeisiä rahoitusmahdollisuuksia. Kokouksessa oli edustajia Itä-Uudenmaan liitosta, Uudenmaan TE-keskuksesta ja Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Kaikki nämä ovat mahdollisia rahoittajia varsinaisille kunnostustoimenpiteille, mutta rahoitusosuus tulee olemaan selvästi pienempi kuin oli suunnitteluhankkeessa, joten kunnan osuus tulee vastaavasti olemaan suurempi. Kuitenkin jos hankkeella on jotain työvoimapoliittisia vaikutuksia voi tuki olla suurempi ja pitkäkestoisempi. Antti Vaittinen kertoi mahdollisista yhteistyötahoista ruoppausmassojen hyötykäytössä ja miten näiden yhteistyökumppaneiden etsiminen on edennyt. Ruoppausmassoista keskusteltiin yleisemmin ja mietittiin niiden hyötykäytön vaikutusta läjitysalueisiin.

 

9. MUUT ASIAT

Tässä vaiheessa käsiteltiin Saloy Oy:n esitystä Lapinjärven kunnan osallistumisesta sinileväkeräimen kehittämiseen, mutta yleisesti oltiin sitä mieltä, että Lapinjärvi ei ole paras mahdollinen paikka sinileväkeräimen testaukseen, koska Lapinjärvellä ei juuri koskaan ole erittäin suuria määriä sinilevää ja harvoin edes suuria määriä. Hanketta pidettiin kyllä kannatettavana ja kehittämisen arvoisena, mutta epäiltiin, että Lapinjärvellä saatavat tulokset eivät olisi kovin vaikuttavia eikä näkyviä.

10. SEURAAVA KOKOUS

Seuraava kokous päätettiin pitää sitten kun on taas riittävästi käsiteltäviä asioita. Seuraavan kokouksen päivämäärää ei sovittu, mutta Pekka Paavilainen lupasi lähettää kutsut hyvissä ajoin.

11. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen 11.30.

Kim Jordas        Pekka Paavilainen

puheenjohtaja    sihteeri

Lapinjärven kunta OHJAUSRYHMÄN KOKOUSPÖYTÄKIRJA

Lapinjärventie 20 A

07800 Lapinjärvi

LAPINJÄRVEN KUNNOSTUS- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA -HANKE

Ohjausryhmän kokous

Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone, Lapinjärvi

Aika 4.10.2006, klo 9 alkaen

Läsnä

Ari Heikkilä

Jouko Korhonen

Jouko Toropainen

Peter Wallèn

Kari Rantala

Ben Silfvast

Jarmo Vääriskoski

Håkan Illman

Ilmi Tikkanen

Kai Samanen

Pekka Paavilainen sihteeri

1. KOKOUKSEN AVAUS

Ohjausryhmän puheenjohtaja Kim Jordas avasi kokouksen, ja toivotti osallistujat tervetulleeksi kokoukseen.

2. KOKOUSEDUSTAJIEN PAIKALLAOLON TOTEAMINEN

Todettiin paikalla olevat kokousedustajat. Antti Vaittinen oli estynyt tulemasta kokoukseen, mutta muuten ohjausryhmä oli täysilukuinen. Ohjausryhmän jäsenet, jotka eivät olleet aikaisemmin osallistuneet kokoukseen, esittelivät itsensä. Paikalla oli myös kasvillisuuskartoituksen tekijä Minttu Kujanpää-Kyyhkynen.

3. KOKOUKSEN ALKUTOIMET JA JÄRJESTÄYTYMINEN

Hankkeen projektipäällikkö Pekka Paavilainen toimi kokouksen sihteerinä.

4. HANKKEEN ETENEMINEN

Pekka Paavilainen kertoi hankkeen tämänhetkisestä tilasta. Edellisen kokouksen jälkeen oli järvellä tehty kasvillisuuskartoitus, valuma-aluekartoitus, kalastoselvitys ja lisäksi aloitettu vedenlaatumittaukset Lamminojassa ja Loviisanjoessa. Pekka Paavilainen kertoi kasvillisuuskartoituksen teosta ja kartoituksen tuloksista. Kasvillisuuskartoituksen tulokset eivät herättäneet juurikaan keskustelua. Valuma-aluekartoituksen käsittelyä seurasi keskustelua kuormituksen laskentatavasta ja luonteesta, sekä haluttiin tietää, mistä eri kuormitukset ovat peräisin. Haluttiin saada selville, voiko tarkasti kertoa mistä kuormitus on peräisin, jolloin voitaisiin kunnostustoimet kohdistaa oikein. Käytännössä kuormituksen tarkka selvittäminen on hyvin vaikeaa, mutta asia pyydettiin selvittämään. Pitäisi myös selvittää ojien reunojen eroosiokohtia.

5. KOEKALASTUKSEN TULOKSET

Pekka Paavilainen kertoi koekalastuksen suorittamisesta Lapinjärvellä ja koekalastuksesta saaduista tuloksista. Kuvia koekalastuksesta kierrätettiin, kalaston kunnosta ja kalaston tulevaisuudesta keskusteltiin. Ensi talven mahdollinen happikatoriski herätti keskustelua, koska vesi on tällä hetkellä hyvin alhaalla ja kalakanta, vaikka on tällä hetkellä liian suuri ja vinoutunut, on kuitenkin kehittymässä hyvään suuntaan ja happikato tällä hetkellä olisi tuhoisa kalaston kehitykselle.

6. VESINÄYTTEIDEN TULOKSET

Pekka Paavilainen kertoi, että vesinäytteiden otto oli aloitettu Lamminojasta ja Loviisanjoesta, ja tarkoitus olisi ottaa vesinäytteitä jatkossa 2 kertaa kuukaudessa avoveden aikana ja talvikaudella kerran kuukaudessa, jolloin voidaan saada selviä tuloksia järveen tulevista ja järvestä poistuvista ravinteista ja muista veden laatuun vaikuttavista aineista. Toivottiin myös vesinäytteitä otettavan vanhan Lamminojan alueelle tulevista vesistä ja näytteenottopaikaksi ehdotettiin pumppuaseman alapuolta. Lahden tutkimuslaboratorioon on tarkoitus ottaa yhteyttä, jotta näytteenottopaikka lisättäisiin tutkimusohjelmaan.

7. ALUSTAVA KUNNOSTUSVAIHTOEHTOJEN VALINTA

Alustaviksi kunnostusvaihtoehdoiksi Pekka Paavilainen suositti ensisijaisesti ulkoisia toimenpiteitä, kuten kosteikkojen, suojavyöhykkeiden, muiden maa- ja karjatalouden vesiensuojelukeinojen ja haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamista. Kosteikkojen paikoista ja maanomistajien kannustamisesta keskusteltiin. Ehdotettiin viljelijöille tarkoitetun tilaisuuden järjestämistä, missä voitaisiin keskustella vesiensuojelusta asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaisia yhteydenottoja viljelijöiden kanssa pitäisi aloittaa, mutta voisi tehdä alustavia kosteikkosuunnitelmia asiantuntijoiden kanssa etukäteen.

Järvellä tehtäviä kunnostustoimenpiteitä pitäisi ruveta suunnittelemaan. Pekka Paavilainen ehdotti useita kunnostustoimenpiteitä, mistä keskusteltiin. Tarpeen mukaiset talviaikaiset ilmastuksia tulisi harkita, ja niitä voisi ensi talvena aloittaa hyvissä ajoin jos happikato uhkaa, ensin vuokralaitteilla, ja jos on tarpeen, niin voisi hankkia Lapinjärvelle omat laitteet. Ruoppauksista keskusteltiin, ja todettiin, että koko järven kattaviin ruoppauksiin ei ole juurikaan mahdollisuuksia, mutta suunnittelu voitaisiin aloittaa paikallisista ruoppauksista ja alueina olisi lähinnä Kirkonkylän ranta 6-tieltä Wasargårdiin sekä Sjökullan uuden asutusalueen rantavyöhykkeellä. Läjitysalueet ovat ongelmallisia, mutta pitää ottaa selvää voiko ranta-alueelle läjittää esim. ponttiseinän taakse, jolloin ranta siirtyisi järvelle päin. Vedenpinnan noston mahdollisuutta tulee selvittää erityisesti pengerten kestävyyden ja Loviisanjoen sopivan virtaaman suhteen. Vesikasvien niitot auttaisivat paikallisesti virkistyskäyttöä, mutta niiden vesiensuojelulliset vaikutukset ovat varsin vähäiset. Hoitokalastukset olisivat hyvä kunnostustoimenpide matalilla järvillä. Näitä kunnostustoimenpiteitä pyydettiin suunnittelemaan tarkemmin. Järven väliaikaisesta kuivauksesta puhuttiin, mutta sen suunnittelua ei päätetty jatkaa, koska kokemukset vastaavista hankkeista ovat vielä varsin lyhytaikaisia, joten ei ole vielä tietoa kunnostusmenetelmän pitkän aikavälin tuloksista ja Lapinjärven tyhjentäminen olisi varsin hankalaa, koska Loviisanjoen vietto on vähäinen järven lähialueilla, jolloin järvi jouduttaisiin tyhjentämään pumppaamalla, mikä tulisi kalliiksi ja järven pohjassa on lähteitä, jotka tuovat järveen lisää vettä.

8. MUUT ASIAT

Muita ajankohtaisia asioita ei ollut.

9. SEURAAVA KOKOUS

Seuraava kokous päätettiin pitää sitten kun on taas riittävästi käsiteltäviä asioita. Seuraavan kokouksen päivämäärää ei sovittu, mutta Pekka Paavilainen lupasi lähettää kutsut hyvissä ajoin.

10. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

 

          Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen 11.15.

Kim Jordas        Pekka Paavilainen

puheenjohtaja     sihteeri

LAPINJÄRVEN KUNNOSTUS- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA -HANKE

Antti Vaittinen

Jouko Toropainen

Peter Wallèn

Kari Rantala

Ben Silfvast

Jarmo Vääriskoski

Håkan Illman

Pekka Paavilainen    sihteeri

1. KOKOUKSEN AVAUS

Ohjausryhmän puheenjohtaja Kim Jordas oli estynyt tulemasta kokoukseen, joten kokous valitsi Ari Heikkilän puheenjohtajaksi. Puheenjohtaja avasi kokouksen, ja toivotti osallistujat tervetulleeksi kokoukseen.

2. KOKOUSEDUSTAJIEN PAIKALLAOLON TOTEAMINEN

Todettiin paikalla olevat kokousedustajat. Esa Ahonen, Kim Jordas, Kai Samanen ja Ilmi Tikkanen olivat estyneitä tulemasta kokoukseen.

3. KOKOUKSEN ALKUTOIMET JA JÄRJESTÄYTYMINEN

Teknisen lautakunnan edustaja Ari Heikkilä toimi kokouksen johdossa.

Hankkeen projektipäällikkö Pekka Paavilainen toimi kokouksen sihteerinä.

Jouko Toropainen ja Antti Vaittinen sanoivat joutuvansa lähtemään kello 10, joten kokouksen esityslistan järjestystä päätettiin muuttaa.

4. POHJASEDIMENTTINÄYTTEIDEN ANALYSOINTITULOKSET

Pekka Paavilainen esitteli Kala- ja Vesitutkimuksen tekemän Lapinjärven sedimentin tila talvella 2006 raportin. Kala- ja Vesitutkimus teki keväällä sedimenttitutkimuksia järvestä ja näistä tutkimuksista tuli raportti 8.6.2006. Sedimentin tutkimustuloksista heräsi vilkas keskustelu eri kunnostusmenetelmien hyvistä ja huonoista puolista. Kysymyksiä herätti, kuinka syvä savipatja pohjassa on ja miten sitä voidaan mitata. Todettiin, että pohjan sedimenttitutkimukset eivät tällaisena ole riittäviä, vaan riippuen mahdollisista kunnostustoimista voidaan lisätutkimuksia tehdä. Pyydettiin lisäämään sedimenttiraportti nettiin ja sitten kun saa ympäristökeskuksesta järven syvyyskartan, niin myös sen.

5. VESINÄYTTEIDEN TARJOUSTEN KÄSITTELY

Pekka Paavilainen kertoi vesinäytteiden oton ja analysoinnista järjestetystä tarjouskilpailusta ja minkälaisia tarjouksia oli tullut. Tarjouksista Antti Vaittinen ja Pekka Paavilainen päätyivät tarjousten avauskokouksessa ehdottamaan Lahden Tutkimuslaboratoriota, koska heidän tarjouksensa oli halvin. Ohjausryhmä hyväksyi ehdotuksen ja Lahden tutkimuslaboratorio tuli valituksi Lamminojan ja Loviisanjoen vesinäytteiden näytteenottajaksi ja analysoijaksi.

6. HANKKEEN ETENEMINEN

Pekka Paavilainen kertoi, mitä hän on viime aikoina tehnyt. Suunnitellut ulkoilureittiä järven ympärille ja täydentänyt esiselvitystä ja kunnostusvaihtoehtojen listaa. Lähiaikoina Pekka Paavilaisen olisi tarkoitus tutkia järven rantoja vesitse, lähettää tarjouspyynnöt koekalastuksista ja selvittää Loviisanjoen kunto laskemalla kajakilla se Lapinjärveltä Loviisaan.

7. MUUT ASIAT

Muita asioita oli Marke Kallion esitys ohjausryhmän täydentämiseksi. Esitys hyväksyttiin ohjausryhmän puolesta, mutta ohjausryhmällä ei ole valtuuksia päättää asiasta, koska kunnanhallitus vastaa ohjausryhmän kokoonpanosta. Asia päätettiin siirtää kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

8. SEURAAVA KOKOUS

Seuraava kokous päätettiin pitää sitten kun on taas riittävästi käsiteltäviä asioita. Seuraavan kokouksen päivämäärää ei sovittu, mutta Pekka Paavilainen lupasi lähettää kutsut hyvissä ajoin.

9. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

 

Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen 10.40.

Ari Heikkilä        Pekka Paavilainen

puheenjohtaja     sihteeri

Lapinjärven kunta OHJAUSRYHMÄN KOKOUSPÖYTÄKIRJA

Lapinjärventie 20 A

07800 Lapinjärvi

Antti Vaittinen

Jouko Toropainen

Ari Heikkilä

Peter Wallèn

Esa Ahonen

Ben Silfvast

Jarmo Vääriskoski

Håkan Illman

Pekka Paavilainen   sihteeri

1. KOKOUKSEN AVAUS

Puheenjohtaja Kim Jordas avasi kokouksen, ja toivotti osallistujat tervetulleeksi kokoukseen.

2. KOKOUSEDUSTAJIEN PAIKALLAOLON TOTEAMINEN JA ESITTÄYTYMINEN

Todettiin paikalla olevat kokousedustajat. Kari Rantala, Kai Samanen ja Ilmi Tikkanen olivat estyneitä tulemasta kokoukseen.

Kokousedustajat esittelivät itsensä ja edustamansa intressitahon.

3. KOKOUKSEN ALKUTOIMET JA JÄRJESTÄYTYMINEN

Ohjausryhmän puheenjohtaja Kim Jordas toimi kokouksen johdossa.

Hankkeen projektipäällikkö Pekka Paavilainen toimi kokouksen sihteerinä.

4. PROJEKTIPÄÄLLIKÖN ESITTELY

Hankkeen projektipäällikkö Pekka Paavilainen esitteli itsensä kertoen koulutuksestaan ja tuntemuksistaan hankkeen suhteen.

5. HANKKEEN ETENEMINEN

Pekka Paavilainen näytti PowerPoint- esityksen ja kertoi järven historiasta ja nykytilasta. Hän kertoi, mitä tutkimuksia järvestä on tehty, mitä tutkimuksia pitää hankkeen puitteissa tehdä ja esitteli mahdollisia kunnostustoimenpiteitä järvelle ja valuma-alueelle. Hän esitteli myös alustavan aikataulun hankkeelle. Keskustelua herättivät ympäristökeskuksen rooli, näytteiden ottaminen, maatalouden ympäristötuet, rantojen niitto, veden korkeus ja rantojen kunnostus.

Loviisanjoki Lapinjärvestä tulevan veden vastaanottajana tulisi ottaa huomioon järven kunnostusta suunniteltaessa.

Jarmo Vääriskoski ehdotti asiantuntijaryhmien perustamista järven kunnostuksen eri osa-alueitten sisällä, esim. maatalous-, kalastus- ja ruoppausryhmät. Lisäksi hän sanoi, että kun hanke on näin alkuvaiheessa voidaan helposti saada selville ihmisten mielipiteitä ja ehdotuksia järven kunnostuksesta ja käytöstä. Selvitys voidaan tehdä kyselynä. Samanlainen kysely voidaan toteuttaa myöhemminkin, jolloin voidaan kyselyiden tuloksia vertailla ja saadaan arvokasta tietoa jatkoa ja muita hankkeita ajatellen.

6. MUUT ASIAT

Keskusteltiin yleisötilaisuuden järjestämisestä, ja todettiin, että yleisötilaisuus olisi hyvä järjestää ennen vappua jonain arki-iltana. Paikaksi ehdotettiin Wasagårdia. Tarkkaa aikaa ei sovittu, vaan päätäntävalta annettiin projektipäällikölle. Puhuttiin avoimen tiedottamisen tärkeydestä ja sen keinoista. Ilmoitus yleisötilaisuuteen tulee lehtiin, joihin kunta ilmoittaa yleensäkin, lisäksi ilmoitus voitaisiin toteuttaa suorajakeluna jokaiseen talouteen ja koitetaan saada palstatilaa alueen lehdistä.

Jarmo Vääriskoski uudenmaan ympäristökeskuksesta kertoi mitä apua he voisivat tarjota hankkeelle, ja kehen siellä kannattaa olla yhteydessä.

Antti Vaittinen sanoi, että Ilmi Tikkanen Itä-Uudenmaan liitosta oli sanonut heidän lupaaman tuen olevan myös nostettavissa vuosittain, jolloin se sopii paremmin kunnan vuosibudjettiin. Ilmi Tikkanen oli sanonut myös, että heille sopii, että ohjausryhmän nimeää Lapinjärven kunta.

Kysyttiin onko tänä vuonna tulossa jotain konkreettisia toimenpiteitä järven kunnostamiseksi, mihin Jouko Toropainen vastasi, että semmoisille ei ole varattu rahoitusta, mutta talkoilla tehdyt työt ovat mahdollisia.

7. SEURAAVA KOKOUS

Seuraava kokous päätettiin pitää alkukesästä kesäkuun puolella, koska silloin on saatu jotain tuloksia näytteenotoista ja ympäristökeskukselta. Päivämäärää ei sovittu, mutta Pekka Paavilainen lupasi lähettää kutsut hyvissä ajoin.

8. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen 10.40.

Kim Jordas          Pekka Paavilainen

puheenjohtaja      sihteeri