----- Original Message -----

From: Sari Nurmi To: jouko.toropainen@lapinjarvi.fi

Sent: Monday, January 09, 2006 12:15 PM

Monday, January 09, 2006 12:15 PM

Subject: Lapinjärven kunnostus projektiin liittyen olisi ehdotus:

Lapinjärven kunnostus projektiin liittyen olisi ehdotus:

Ehdottaisin että järven yli tehtäisiin jäätie vuosittain venerannasta Sjökullaan, niin avantouimarit ja muutkin pääsisivät helpommalla Sjökullaan ja päinvastoin. Samalla juuri rakennettu kansanpuisto lähentyisi kirkonkyläläisiä.

Ja luistelijoille avautuisi mahdollisuus luistella kunnolla kun kaukalo on aina varattu lätkän pelaajille ( mikä on myös hyvä asia ). Ja tietysti unohtamatta potkukelkkailijoita.

Eli muistetaan että talvella järvi antaa myös hyvät mahdollisuudet virkistyskäyttöön!

Terveisin Sari Nurmi

050-5242689

sari.nurmi@sivarikeskus

 

----------------------------------------------------------------

erinomaista!
>
> jos järvi ei voi hyvin, ei kyläkään voi hyvin.
> tonttejakaan tuskin menee kaupaksi järven rannalta
> jossa ei voi uida tai kalastaa.
> voin kuvitella, että kaikkien ryhmien mukaan saaminen
> ei ole helppoa, mutta projektiin
> liittyy kyllä mahdollisuus jolla järven kunnostuksesta
> yhteistyön kautta nousee yhteinen ylpeyden aihe ja
> kiinnostuksen kohde. projektin pitkä kesto vaatii
> varmasti pitkäjännitteisyyttä, ja järven
> kuntoa ylläpitävät toimet olisi varmasti hyvä saada
> toistuviksi traditioksi ja tavoiksi.
> toivottavasti tämä lähtee hyvin käyntiin.
>
> ilmottaudumme vapaaehtoiseksi talkoisiin,
> ja tarjoamme mielellämme käyttöön kaiken materiaalin
> ja tilan mistä voisi olla hyötyä.
>
> petri rantapää,
> mari savio,
> ronja ja venla.
>
> Vasarankylän wanha meijeri
> lapinjärventie 260
>
> Porlammi

28.01.06

Oiva Kukkurainen

p.019 612040

Porlammintie 789

07820 Porlammi

Oiva.Kukkurainen@pp.inet.fi

 

Lapinjärven kunta.

Järven kunnostustoimikunta.

Jouko Toropainen

Antti Vaittinen

Asia: Lapinjärven kunnostusidea.

Lehtikirjoitukseen viitaten ehdotan omaa ideaani.

Toimenpide 1: Nyt heti, jäiden aikana, otetaan järven pohjasedimentistä näytteet riittävän

monesta kohtaa, jotka lähetetään viljavuuspalveluun, tai muuhun laboratorioon tutkittavaksi.

Selvitetään mitä tuo satoja, kenties tuhansia vuosia vanha sedimenttilieju sisältää. Minun

käsitykseni mukaan se on erittäin hienojakoista ravinnepitoista massaa, joka on kauan ollut

hapettomassa tilassa. Selvitetään, voidaanko sitä kompostoimalla y m . toimenpiteillä

"jalostaa" niin, että saadaan siitä kenties hyvinkin arvokasta raaka-ainetta viljelysten ja

puutarhojen kunnostukseen.

.

Näytteiden ottaminen ymmärtääkseni onnistuu kahdelta reippaalta mieheltä. Työvälineenä

esim. 6m. n. tuuman vesijohtoputki, jonka alapäähän ruuvataan teräväkärkinen suppilo. Tuo

suppilo todennäköisesti painuu pohjaliejuun kahden miehen painamana. Reunoistaan

hieman työkalun vartta laajempi suppilo täyttyy ylös nostettaessa. Jos halutaan päästä

syvemmälle kuin 6m., ruuvataan varren yläpäähän tarvittava määrä jatkovartta.

Toimenpide 2: Se varsinainen pohjaliejun järvestä pois saaminen onkin sitten oma ja kallis

operaationsa. Maatalouskonekauppiailla on myytävänä isokokoisia "mehupuristimia", joilla

voidaan puristaa esim. lietelannasta vesi ja kiinteä lanta eroon toisistaan. Näin voidaan

lanta vaikkapa kompostoida. - Tämä tällainen puristin on se minun ideani varsinainen

"salainen ase", jolla voidaan puristaa järven pohjaliejusta vesi pois, joka valuu takaisin

järveen. Mahdollisimman kuivaksi puristettu lieju otetaan talteen ja kuljetetaan sille

varattuun paikkaan kompostoitumaan. Hankalin ongelma onkin siinä miten operaatio

toteutetaan. Rannaltahan ei ylety kovinkaan pitkälle. Sitä paitsi rannat tallaantuisivat pilalle.

Uskoisin ongelmaan löytyvän ratkaisun Tiehallinnon piiristä. Suomeen on vuosikymmenien

kuluessa rakennettu siltoja sellaisiin salmiin, joissa on aikaisemmin liikennettä hoidettu

lauttojen avulla. Eiköhän jostain löydy käyttökelpoinen lautta, joka kantaa ns.

"ympäripyörivän" kaivinkoneen . Tuolle lautalle voitaisiin kaivinkoneen lisäksi sijoittaa

myöskin edellä kertomani "mehupuristin". Tällaista koneyhdistelmää voitaisiin siirtää ympäri

järven nostaen pitkäkaulaisella kaivinkoneella pohjaliejua edellä mainittuun puristimeen.

Lautan viereen kuljetetaan proomu, jonka kannelle on tuotu auton vaihtolavoja. Puheena

ollut puristin purkaa sisuksistaan puristetun massan. Vaihtolavojen täytyttyä kuljetetaan

proomu sopivaan kohtaan perustettuun "satamaan", josta vaihtolavat kuljetetaan

tyhjennettäväksi kompostointialueelle. Näin säästetään kauniita rantoja raiskaukselta.

Käytännön kokeilu osoittaa kuinka monta proomua ja vaihtolavaa tarvitaan tehokkaan

työskentelyn aikaansaamiseksi. Alkuhankaluuksien jälkeen tällainen työyksikkö voisi toimia

yötä päivää jäättömänä vuoden aikana. Jos halutaan saada vauhtia hankkeeseen, ei

mikään estä perustamasta useampia yksiköitä. Järven selkä on siihenkin riittävän avara..

Näin operaatio etenee ympäri järven kiertäen rannoilta kohti keskikohtaa kierros kierrokselta

ja vuosi vuodelta. Operaatio on hidas, mutta se ei sotke paikkoja ainakaan kovin pahasti.

Siinä saattaisi olla jollekin reippaalle yrittäjälle miltei elinikäinen työmaa. Toivon,

nimenomaan Lapinjärveläiselle yrittäjälle.

Toimenpide 3: Jotta järven uudelleen liettymistä voitaisiin hidastaa, olisi laskuojiin

rakennettava SAOSTUSALTAITA.

Ehdotan seuraavaa: Laskuojiin, -- Niitä ei liene kovin monta, laitetaan veden virtaukselle

esteitä. Ei varsinaisia patoja, vaan esteitä noin kymmenen metrin välein. Näin saadaan

esim. sadan metrin matkalle kymmenen allasta, kilometrin matkalle sata allasta jne. Altaat

alkavat täyttyä yläjuoksulta alaspäin. Arvioin, että ensimmäinen puhdistus tarvitaan n.

kymmenen vuoden kuluttua, muutama allas yläjuoksulta alkaen, ei kaikkia. Altaiden

tyhjennys onnistuu mainiosti tavallisella traktorikaivurilla. Altaita saadaan syntymään

lyömällä esim. lankunpätkiä tai heinäseipään pätkiä ym. pystyyn ryhmiin laskuojan pohjaan

määrävälein. Mitä useampi allas ojaan tulee, sitä vähemmän järveen valuu mullasaineita.

Veteen liuenneet ravinteet ovat oma lukunsa, sen ratkaiskoot kemistit.

Jos systeemin toimivuutta epäillään saanen kertoa seuraavaa.: Ruoppasin lähes

viisikymmentä vuotta sitten senaikaisella pienellä traktorikaivurilla umpeen liettyneitä

laskuojia ja viemäreitä monia kilometrejä. Sitä tehdessäni tein mielenkiintoisen havainnon. -

Ruopattavan ojan pohja ei ollut tasaisesti täyttynyt, vaan oli kymmeniä metrejä ojan pohja

alkuperäisessä syvyydessä. Sitten alkoi lieju kasaantuma nousta. Tällaisen kasaantuman

sisältä LÖYTYI AINA JOKU ESINE ! Tavallisesti se oli katkennut heinäseiväs tai joku muu

esine. Vanha polkupyörän vanne tai joku selvästi lasten "työkalu" ym. --

Tällaisen esteen yläpuolelle oli muodostunut saostusallas, jossa veden virtaus oli hidastunut

ja multahiukkaset olivat painuneet pohjaan. -- Asia on koettu ja kokeiltu. Toimii varmasti !

Niin, -- tässä oikeastaan minun pohdiskelujeni tulos onkin. Toivon, että se on riittävän

"hullu", jotta se aiheuttaa edes keskustelua päättävissä piireissä.

Lopuksi vitsi ! -- Sitten, kun on kaikki alkututkimukset tehty ja todettu, hyvää tavaraa

saadaan kompostoinnin ym. jalostuksen jälkeen, ei muuta kuin ilmoitukset lehtiin. OivallistaLapinjärven multaa myytävänä autokuormittain kotiin ajettuna.

Teidän

______________________________________

Oiva Kukkurainen

 

Ehdotan lyhyesti seuraavaa. Lapinjärven järveä koskevaa. Mielestäni järveä ei missään nimessä pitäisi lähteä tyhjentämään, vaan sitä pitää ruopata. Koska jos sitä kuivatetaan, niin menee ainakin noin 10 vuotta ennen kun siinä on jotakin kalakantaa. Elimäkihän on hyvä esimerkki.

Kesäterveisin

Frank Lindström